[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asennusohje Motorola 680x0
Luku 3 Ennen asennuksen aloittamista


3.1 Varmuuskopio

Ennen kuin aloitatte, varmistukaa siitä, että kaikista nykyjärjestelmänne tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn.

Vaikka olisittekin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), pitäkää huoli siitä, että että teillä on käsillä muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioitte uudelleen käynnistyslevynne, saatatte joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmänne latausohjelman (boot loader), tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.

Kaikkien muisen m68k-järjestelmien tapauksessa paitsi BVM ja Motorola VMEbus ainoa tuettu asennustapa on paikallislevyltä tai -levykkeeltä käynnistäminen käyttämällä AmigaOS/TOS/MacOS-käynnistysohjelmaa, näissä koneissa tarvitaan alkuperäistä käyttöjärjestelmää Linuxin käynnistämiseksi. Linuxin käynnistämiseksi BVM- ja Motorola VMEbus -koneissa tarvitaan "BVMBug" tai "16xBug" ROM-käynnistysmuistit.


3.2 Tarvittavia tietoja

Tämän ohjeen lisäksi tarvitsette the atari-fdisk-manuaalisivun, the amiga-fdisk-manuaalisivun, the mac-fdisk -manuaalisivun, the pmac-fdisk -manuaalisivun, the dselect-tutoriaalin sekä oppaan Linux/m68k FAQ.

Mikäli tietokoneenne on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla — ei PPP:llä), teidän pitää kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:

Jos tietokoneenne ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ette varmaankaan ole asentamassa peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta PPP:n käyttöönotto, Kohta 7.21 alla PPP:n asettamiseksi Debianissa.


3.3 Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset

Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia.

Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa kovoasetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Kovo" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen kylmäkäynnistyksestä (juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle).


3.3.1 Kovoversiot ja olemassa olevat kj-asetukset

Motorola 680x0-koneet säätyvät yleensä itsestään, eikä niiden kovoa tarvitse erikseen säätää. Teidän tulisi kuitenkin varmistua siitä, että teillä on asianmukaiset ROM- ja järjestelmäkorjaukset. Macintoshissa MacOS versiota >= 7.1 suositellaan, koska versio 7.0.1 sisältää vian näyttöajureissa, joka estää lataaja poistamasta näyttökeskeytyksiä päältä. Tämä johtaa jumiutumiseen käynnistyksen aikana. Amigan käynnistysohjelma vaatii tiedoston ixemul.library, jonka versiota jaetaan CD-ROMilla. BVM VMEbus -järjestelmissä pitäisi varmistua siitä, että käytössä on aliversion G tai tuoreemmat käynnistys-ROMit. BVMBug-ROMit eivät tule vakiona BVM-järjestelmissä, mutta ne ovat saatavissa BVM:ltä pyydettäessä ilmaiseksi. FIXME: Mac tarvitsee >= 7.1 ? AmigaOS-korjaus ja ROM- versiot? (ks. m68k FAQ)


3.3.2 Prosessorin ylikellotus

Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n prosessoriaan 100 MHz:n taajuudella. Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta antamaan keskeytyksiä gcc-ohjelmalle tämän kääntäessä käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin nimellisarvoon, ongelma katosi.


3.3.3 Huonot muistipiirit

gcc-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin). Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena gcc keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen.

Atari TT -muistikammat ovat tunnettuja muistiongelmistaan Linuxissa; jos kohtaatte joitain merkillisiä pulmia, yrittäkää ajaa vähintään ydintä ST-RAM -muistissa. Amiga-käyttäjien täytynee sulkea pois muistia käyttämällä lataustiedostoa. FIXME: lisäkuvaus on tarpeen.


[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]
Debian GNU/Linux 2.2 asennusohje Motorola 680x0
version 2.2.19, 22 November, 2000
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org