Debian GNU/Linux 2.2 asennusohje PowerPC
----------------------------------------
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen <tapio.lehtonen@iki.fi>
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho <ajk@debian.org>
version 2.2.23, 14 April, 2001
-------------------------------------------------------------------------------
Tiivistelmä
-----------
Tässä kirjoitelmassa on asennusohjeet Debian GNU/Linux 2.2
-järjestelmän PowerPC (``powerpc'') -prosessoriarkkitehtuurille. Se
myös kertoo, mistä saatte lisää tietoa, ja kuinka saatte kaiken irti
uudesta Debian-järjestelmästänne. Tässä kirjoitelmassa kuvattuja
menettelytapoja _ei tule_ noudattaa päivitettäessä jo käytössä olevia
järjestelmiä; mikäli olette päivittämässä, teidän on parasta lukea
englanninkielinen päivitysohje Debian 2.2 Release Notes
(http://www.debian.org/releases/2.2/powerpc/release-notes/).
Tekijänoikeuksista
------------------
Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public
Licensen ehtojen mukaisesti.
(C) 1996 Bruce Perens
(C) 1996, 1997 Sven Rudolph
(C) 1998 Igor Grobman, James Treacy
(C) 1998-2000 Adam Di Carlo
(C) 1999 Tapio Lehtonen, Antti-Juhani Kaijanaho
Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa
sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU
General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai
(valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti.
Tätä ohjekirjaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta _ilman
minkäänlaista takuuta_; jopa ilman implisiittistä takuuta
myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen.
tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa.
GNU General Public Licensesta on kappale Debian GNU/Linux
-levitysversiossa tiedostona `/usr/doc/copyright/GPL' sekä GNU:n
seittisivustossa (http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html). Voitte myös
saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software
Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307,
USA.
Vaadimme, että mainitsette Debianin ja tämän kirjoitelman tekijät
asianmukaisesti kaikissa tähän kirjoitelmaan perustuvissa
materiaaleissa. Jos muutatte ja parantelette tätä kirjoitelmaa,
pyydämme teitä ilmoittamaan siitä sen tekijöille sähköpostilistalle
<debian-boot@lists.debian.org>.
-------------------------------------------------------------------------------
Sisällys
--------
1. Tervetuloa Debianin pariin
1.1. Mitä Debian on?
1.2. Mitä GNU/Linux on?
1.3. Mitä Debian GNU/Linux on?
1.4. Mitä Hurd on?
1.5. Tämän dokumentin uusimman version hankkiminen
1.6. Tämän dokumentin rakenne
1.7. VAROITUS: Tämä dokumentti on kokeiluvaiheessa
1.8. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöluvista
2. Laitteistovaatimukset
2.1. Tuetut laitteet
2.2. Asennustaltiot
2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä
2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto
2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten
3. Ennen asennuksen aloittamista
3.1. Varmuuskopio
3.2. Tarvittavia tietoja
3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja
käyttöjärjestelmäasetukset
4. Kiintolevyn levyosiot
4.1. Taustaa
4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus
4.3. Laitenimet Linuxissa
4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen
4.5. Esimerkkejä
4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta
5. Debianin asennusvaihtoehdot
5.1. Asennuksen yleiskuva
5.2. Oikean ytimen valinta
5.3. Eri asennusvaiheiden asennuslähteet
5.4. Asennusjärjestelmän tiedostojen kuvaus
5.5. TFTP
5.6. Levykkeet
5.7. CD-ROM
5.8. Kiintolevy
5.9. NFS:stä asennus
6. Asennusohjelmiston käynnistys
6.1. Käynnistysparametrien arvot
6.2. Booting from a Hard Disk
6.3. Installing from a CD-ROM
6.4. Booting from TFTP
6.5. käynnistys: Rescue Floppy
6.6. Käynnistysromppu
6.7. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa
6.8. Vianetsintä käynnistyksen aikana
7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten
asetusten tekoon
7.1. Johdatus `dbootstrap':iin
7.2. ``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko''
7.3. ``Tee näppäimistöasetukset''
7.4. Viimeinen mahdollisuus!
7.5. ``Tee kiintolevylle levyosiot''
7.6. ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten''
7.7. ``Alusta Linux levyosio''
7.8. ``Liitä aikaisemmin alustettu levyosio''
7.9. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit''
7.10. ``Tee PCMCIA:n asetukset''
7.11. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset''
7.12. ``Tee verkkoasetukset''
7.13. ``Asenna peruskokoonpano''
7.14. ``Tee peruskokoonpanon asetukset''
7.15. ``Linux käynnistymään suoraan kiintolevyltä''
7.16. Totuuden hetki
7.17. Aseta pääkäyttäjän salasana
7.18. Luo tavallinen käyttäjätunnus
7.19. Varjosalasanat
7.20. PCMCIA:n poistaminen
7.21. Valitse malliasennnus
7.22. Sisäänloggautuminen
7.23. PPP:n käyttöönotto
7.24. Asennuksen loppuun saattaminen
8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi
8.1. Uusille Unix-käyttäjille
8.2. Opi oikein Debian
8.3. Lisälukemista ja lisätietoja
8.4. Uuden ytimen kääntäminen
9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä
9.1. Lähdekoodi
9.2. Rescue Floppy
9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen
9.4. Peruskokoonpanon levykkeet
10. Administrivia
10.1. Tästä asennusohjeesta
10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen
10.3. Tärkeimmät avustajat
10.4. Tavaramerkit
A. Sanakirja englanti-suomi
B. Sanakirja suomi-englanti
-------------------------------------------------------------------------------
1. Tervetuloa Debianin pariin
-----------------------------
Olemme ilahtuneita siitä, että päätitte kokeilla Debiania. Olemme
varmoja siitä, että pian havaitsette Debianin olevan ainutlaatuinen
käyttöjärjestelmäjakeluiden joukossa. Debian saattaa yhteen ympäri
maailmaa peräisin olevia vapaita, laadukkaita ohjelmistoja yhdistäen
ne kiinteäksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus on todellakin enemmän kuin
osiensa summa.
1.1. Mitä Debian on?
--------------------
Debian on 100% vapaaehtoinen järjestö, joka on omistautunut
vapaaohjelmien kehittämiseen ja Vapaateossäätiön (Free Software
Foundation) ihanteiden kannustamiseen. Aloitimme vuonna 1993, kun Ian
Murdock päätti luoda täydellisen ja yhdenmukaisen ohjelmistojakelun,
joka perustui silloin suhteellisen uuteen Linux-ytimeen, kutsumalla
avoimesti ohjelmistokehittäjiä mukaan, jotka halusivat avustaa
projektissa. Tämä suhteellisen pieni joukkio asialle omistautuneita
innokkaita, joka aluksi sai varansa Vapaateossäätiöltä (Free Software
Foundation (http://www.gnu.org/fsf/fsf.html)) ja oli saanut
vaikutteita GNU (http://www.gnu.org/)-filosofiasta, on kasvanut
vuosien varrella noin 500 _kehittäjän_ järjestöksi.
Kehittäjät osallistuvat erilaisiin tehtäviin, muun muassa: WWW
(http://www.debian.org/)- ja FTP (ftp://ftp.debian.org/)-palvelimien
hallintaan, grafiikan suunnitteluun, ohjelmistokäyttölupien
lainmukaisuuden tutkimiseen, dokumenttien kirjoittamiseen ja
luonnollisesti ohjelmistopakettien ylläpitämiseen.
Filosofiamme julistamiseksi ja Debianin edustamiin asioihin uskovien
kehittäjien houkuttelemiseksi olemme julkaisseet joukon dokumentteja,
jotka valottavat arvojamme ja opastavat siihen, mitä
Debian-kehittäjänä toimiminen tarkoittaa.
* Jokainen, joka hyväksyy noudattavansa sopimusta FIXME:suomeksi?
Debian Social Contract (http://www.debian.org/social_contract),
voi ryhtyä uudeksi ylläpitäjäksi
(http://www.debian.org/doc/maint-guide/). Kukin ylläpitäjä voi
esittää uusia ohjelmistoja lisättäväksi Debianiin --- sillä
edellytyksellä, että ne täyttävät ehtomme vapaudesta sekä
noudattavat laatustandardejamme.
* Debian Free Software Guidelines
(http://www.debian.org/social_contract#guidelines) on selkeä ja
kattava esitys Debianin ehdoista vapaateoksille. Sillä on suuri
vaikutusvalta vapaateosliikkeessä, ja se antoi perustan
julistukselle Open Source Free Software Guidelines
(http://opensource.org/osd.html).
* Debianilla on laaja määritelmäkokoelma laatustandardeja, Debian
Policy (http://www.debian.org/doc/debian-policy/). Tämä
dokumentti määrittää Debian-pakettien pitämät laadut ja
standardit.
Debian-kehittäjät osallistuvat myös joukkoon muita projekteja: jotkun
niistä liittyvät Debianiin, kun taas toiset Linuxiin ja koko yhteisöön
yleensä, esim.:
* Linux Standard Basen (http://www.linuxbase.org/) (LSB)
suunnitteluun. LSB on projekti, joka suuntautuu
Linux-perusjärjestelmän standardointiin. Sen avulla kolmannen
osapuolen ohjelmisto- ja laitteistosuunnittelijat voivat helposti
suunnitella ohjelmia ja laiteajureita Linuxille yleisesti jonkin
erityisen Linux-jakelun sijaan.
* Filesystem Hierarchy Standard (http://www.pathname.com/fhs/)
(FHS) pyrkii standardoimaan Linux-tiedostojärjestelmän
hakupuumuodon. Näin ohjelmistokehittäjät voivat keskittää
voimavaransa ohjelmien suunnitteluun ilman huolia siitä, miten
heidän oma pakkauksensa sopii eri Linux-jakeluihin.
* Debian Jr. (http://www.debian.org/devel/debian-jr/) on sisäinen
projekti, joka pyrkii varmistamaan, että Debianilla on jotain
tarjottavaa myös nuorimmille käyttäjille.
Lisää yleistietoa Debianista saa paikasta Debian FAQ
(http://www.debian.org/doc/FAQ/).
1.2. Mitä GNU/Linux on?
-----------------------
GNU-projekti on kehittänyt kattavan joukon vapaita työkaluohjelmia
käytettäväksi Unix-(TM) sekä unixinomaisissa käyttöjärjestelmissä
kuten Linux. Näillä työkaluilla voi suorittaa kaiken
itsestäänselvistä tehtävistä kuten järjestelmän tiedostojen
kopionnista ja poistamisesta lähtien aina ohjelmien kääntämiseen ja
erimuotoisten dokumenttien hienostuneeseen editointiin.
Linux on vapaa tietokoneenne käyttöjärjestelmän ydin.
Käyttöjärjestelmä koostuu erilaisista perusohjelmista, jotka tarvitaan
tietokoneen käyttämiseksi. Tärkein osa on ydin. Tämä ydin on
yksinkertaisesti kuvattuna ohjelma, joka hoitaa laitteistoon liittyviä
asioita, kuten sarjaportin käyttö, kiintolevyjen hallinta ja muistin
jakaminen. Se vastaa myös ohjelmien käynnistämisestä. Linux on
sinällään pelkkä ydin, mutta puhekielessä sanotaan usein Linux, kun
tarkoitetaan GNU/Linux-järjestelmää, joka koostuu Linux-ytimestä
(http://www.kernel.org/) ja monista GNU-ohjelmista.
Linux ilmestyi ensimmäistä kertaa 1991 kirjoittajanaan Linus Torvalds
Suomesta. Nykyään useat sadat ihmiset työskentelevät aktiivisti
ytimen parissa. Linus koordinoi kehitystä ja päättää myös siitä, mitä
sisällytetään ytimeen ja mitä jätetään pois.
1.3. Mitä Debian GNU/Linux on?
------------------------------
Debian-filosofian ja -metodologian yhdistäminen GNU-työkalujen ja
Linux-ytimen kera on johtanut tähän ainutlaatuiseen
ohjelmistojakeluun, joka tunnetaan nimellä Debian GNU/Linux. Jakelu
on muodostettu suuresta joukosta _ohjelmistopaketteja_. Jokainen
paketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista,
ohjeistoista ja säätötiedoista. Jokaisella paketilla on _ylläpitäjä_,
joka vastaa kyseisestä paketista. Jokainen paketti testataan sen
varmistamiseksi, että se toimii muiden jakelun pakettien kanssa.
Tästä kaikesta johtuu, että Debian GNU/Linux on korkealaatuinen, vakaa
ja skaalattava jakelu, jonka voi helposti säätää toimimaan pienenä
palomuuripurkkina, pöytäkoneena, työasemana tai suorituskykyisenä
asiakas-/palvelin-/rinnakkaiskoneena käytettäväksi Internetissä tai
paikallisverkossa.
Debianin eniten muista GNU/Linux-jakeluista erottaa sen
paketinhallintajärjestelmä; `dpkg-', `dselect-' ja `apt'-ohjelmien
pakka. Nämä työkalut antavat Debian-järjestelmän ylläpitäjälle sen
osana olevien pakettien täyden hallinnan mukaan lukien koko jakelun
automaattipäivityksen tai niiden pakkausten määrittäminen, joita ei
tule päivittää. On jopa mahdollista kertoa
paketinhallintajärjestelmälle itse käännetyistä ohjelmistoista ja
niiden tekemistä riippuvuuksista.
Suojatakseen järjestelmäänne troijalaisilta tai muilta
pahantahtoisilta ohjelmilta Debian tarkistaa pakettien olevan peräisin
oikeilta Debian-ylläpitäjiltä. Debian-paketoijat pitävät myös
tarkasti huolta pakettien tietoturvasäädöistä. Jos toimitetuissa
paketeissa ilmaantuu turvaongelmia, korjaukset ovat yleensä saatavilla
nopeasti. Jos vain päivittää järjestelmäänsä säännöllisin väliajoin,
saa samalla ladattua ja asennettua myös turvakorjauksia.
Ensisijaisin ja paras tapa saada tukea Debian GNU/Linux
-järjestelmälle sekä keskustella kehittäjien kanssa on Debianin
ylläpitämien 80+ postilistan kautta. Tilataksenne jonkin
Debian-postilistoista on hyvä jatkaa tilaussivulle
(http://www.debian.org/MailingLists/subscribe).
1.4. Mitä Hurd on?
------------------
Debian GNU/Hurd on Debian GNU -järjestelmä, joka käyttää Hurd-ydintä.
Monoliittisen Linux-ytimen sijaan Hurd-ydin on hituydin, joka perustuu
MACH-ytimeen. Nykytilassaan sitä kehitetään edelleen, vaikka perusta
jo toimiikin ja lähes täysin toimintakykyinen. Lyhyesti sanottuna
Hurd-järjestelmää voi käyttää kuten Debian GNU/Linux -järjestelmää;
järjestelmällä on vain toinen ydinhallinta. Jos olette kiinnostunut
ja haluatte oppia lisää Debian GNU/Hurdista, katsokaa sivua Debian
GNU/Hurd ports pages (http://www.debian.org/ports/hurd/) ja
postituslistaa <debian-hurd@lists.debian.org>.
1.5. Tämän dokumentin uusimman version hankkiminen
--------------------------------------------------
Tätä dokumenttia muutetaan jatkuvasti. Varmistukaa siitä, että
tutkitte Debian 2.2 -sivuilta (http://www.debian.org/releases/2.2/)
2.2-version viimeisimmät tiedot. Tämän asennusmanuaalin päivitetyt
versiot ovat saatavissa paikassa Official Install Manual pages
(http://www.debian.org/releases/2.2/powerpc/install).
1.6. Tämän dokumentin rakenne
-----------------------------
Tämän oppaan tarkoituksena on toimia ohjekirjana Debianin
ensikäyttäjille. Lukijalta ei edellytetä erityisosaamista. Lukijan
kuitenkin oletetaan tuntevan laitteistonsa toiminta pääpiirteissään.
Konkarikäyttäjät löytänevät myös kiinnostavaa viitetietoa tästä
kirjoitelmasta, vähimmäisasennuksen koosta, Debianin asennusohjelman
tukemista laitekokoonpanoista tai vastaavista asioista. Kehotamme
konkareita siirtymään suoraan kappaleiden välillä.
Tämä opas on kirjoitettu luettavaksi järjestyksessä, lukija ohjataan
näin asennuksen alusta loppuun. Seuraavassa on tarvittavat
asennusvaiheet ja kutakin vastaavat tämän oppaan kohdat.
1. Selvittäkää soveltuuko asennusohjelma käytettäväksi
laitteistossanne, kohta Luku 2, `Laitteistovaatimukset'.
2. Ottakaa järjestelmästänne varmuuskopio sekä suunnitelkaa ja
suorittakaa kaikki laitteistolisäykset ennen Debianin
asentamista, kohta Luku 3, `Ennen asennuksen aloittamista'.
3. Osioikaa kiintolevynne kohdan Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'
mukaan. Osiointi on erittäin tärkeä osa-alue, koska sen kanssa
joutuu tulemaan toimeen hyvän tovin.
4. Kohdassa Luku 5, `Debianin asennusvaihtoehdot' eri tavat asentaa
Debian on esitelty. Valitkaa ja valmistelkaa asennustaltionne
tämän mukaisesti.
5. Seuraavaksi teidän tulee käynnistää asennusohjelma. Tätä
vaihetta kuvataan luvussa Luku 6, `Asennusohjelmiston
käynnistys'. Siinä on myös vianpaikallistamisohjeita, mikäli
teillä on vaikeuksia laitteistonne käynnistämisessä.
6. Säätäkää alustavasti tietokonejärjestelmänne. Tästä kerrotaan
luvussa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon' alkaen kohdasta Kohta 7.1,
`Johdatus `dbootstrap':iin' kohtaan Kohta 7.12, ```Tee
verkkoasetukset'''.
7. Asentakaa perusjärjestelmä luvun Kohta 7.13, ```Asenna
peruskokoonpano''' mukaan.
8. Käynnistäkää juuri asennettu perusjärjestelmä ja tehkää muutama
perusjärjestelmän asennuksen jälkeinen toimenpide kohdan Kohta
7.16, `Totuuden hetki' mukaan.
9. Asentakaa loput järjestelmästä ohjelmien `dselect' tai `apt-get'
avulla luvun Kohta 7.24, `Asennuksen loppuun saattaminen'
mukaisesti.
Kun olette kerran saanut asennettua järjestelmän, lukekaa kappale Luku
8, `Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi'. Luvussa
selvitetääm, mistä löytää enemmän tietoa Unixista ja Debianista sekä
miten käyttöjärjestelmän ydin korvataan uudella. Siinä tapauksessa,
että haluatte rakentaa oman asennusohjelman lähdekoodeista, tutustukaa
kohtaan Luku 9, `Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä'.
Lopuksi tietoja tästä oppaasta ja sen kehittämiseen osallistumisesta
on kohdassa Luku 10, `Administrivia'.
1.7. VAROITUS: Tämä dokumentti on kokeiluvaiheessa
--------------------------------------------------
Tämä kirjoitelma on alustava Debian-asennusmanuaalin esiversion
käännös. Sen tiedetään olevan epätäydellinen, ja se luultavasti
sisältää virheitä, rikkoo kielioppia, jne. Jos näette tekstin "FIXME"
tai "TODO", voitte olla varma siitä, että tiedämme jo sen kappaleen
olevan epätäydellinen. Kuluttaja varokoon. Kaikki apu, ehdotukset ja
erityisesti korjaukset otetaan mielellään vastaan.
Erityisesti tämän kirjoitelman versiot, jotka eivät koske x86:ta, ovat
epätäydellisiä, epätarkkoja ja testaamattomia. Apua tarvitaan!
Tämän dokumentin työversiot voi löytää osoitteesta
http://www.debian.org/releases/2.2/powerpc/install. Siellä on eri
laitteistoalustojen alihakemistot tälle dokumentille.
`source'-hakemisto sisältää dokumentin SGML-lähdetekstit, joka on
oikea alue korjausten tekemistä varten. Huomatkaa, että tämä alue
rakennetaan uudelleen kerran päivässä `boot-floppies' -hakemiston
CVS-alueesta.
1.8. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöluvista
------------------------------------------------------
Olette varmaankin lukenut lisenssit eli käyttöluvat, jotka tulevat
useimpien kaupallisten ohjelmistojen ohessa --- niiden mukaan voitte
käyttää ohjelmasta vain yhtä kopiota yhdessä tietokoneessa. Debian
GNU/Linux -järjestelmä ei vaadi tätä. Kannustamme teitä laittamaan
Debianin jokaiseen koulunne tai työpaikkanne tietokoneeseen.
Lainatkaa sitä ystävillenne, ja auttakaa heitä asentamaan se
tietokoneisiinsa. Voitte jopa tehdä siitä tuhansia kopiota ja _myydä_
ne --- tietyin rajoituksin. Tämä kaikki on mahdollista, koska Debian
perustuu _vapaaohjelmiin_.
Vapaaohjelma ei ole välttämättä tekijänoikeutta vailla. Se ei
myöskään tarkoita, että ostamaanne CD-levyä, jolla nämä ohjelmat ovat,
jaeltaisiin ilmaiseksi. Ohjelman vapaus tarkoittaa osin sitä, että
yksittäisten ohjelmien lisenssit eivät vaadi teiltä erillistä maksua
ohjelmien jälleenjakelun tai käytön erioikeudesta. Se tarkoittaa
myös, että kuka tahansa saa täydentää, sovittaa tai muuttaa näitä
ohjelmia ja jakaa työnsä hedelmiä yhtä lailla.[1]
Monet järjestelmämme ohjelmista on saatavilla _GNU-yleiskäyttöluvan_
eli _General Public Licensen (GPL)_ mukaisina. GPL edellyttää, että
ohjelman _lähdekoodi_ on saatavilla, aina kun ohjelman kopioita
jaellaan. Tämä varmistaa sen, että teillä, arvoisalla käyttäjällä, on
mahdollisuus muuttaa ohjelmia. Siispä tarjoamme kaikkiin
Debian-järjestelmän[2] ohjelmiin lähdekoodin. Muitakin tekijänoikeus-
ja ohjelmistolisenssimuotoja on käytetty Debianissa tarjolla olevissa
ohjelmissa. Tarvittaessa löydätte kunkin ohjelman tekijänoikeus- ja
käyttöoikeustiedot tiedostosta `/usr/doc/<pakettinimi>/copyright' heti
järjestelmänne asennuksen jälkeen.
Lisätietoja käyttöluvista ja siitä, mikä on riittävän vapaata Debianin
pääjakeluun pääsyyn, saa julistuksesta Debian Free Software Guidelines
(http://www.debian.org/social_contract#guidelines).
Kaikkein tärkein lakeja koskeva tieto on se, että näihin ohjelmiin ei
liity _mitään takuita_. Ohjelmat luoneet ohjelmoijat ovat tehneet
tekonsa koko yhteisön hyväksi. Mitään takuita ei ole annettu
ohjelmien käyttökelpoisuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Koska
nämä ohjelmat ovat vapaita, teillä on kuitenkin mahdollisuus muunnella
tarvittaessa ohjelmia tarpeidenne mukaisiksi --- sekä nauttia muiden
tällä tavoin ohjelmiin jo tekemistä laajennuksista.
[1] Huomatkaa, että emme anna saataville monia pakkauksia, jotka eivät
täytä meidän vapauskriteereitämme. Näitä jaetaan sen sijaan alueilla
`contrib' tai `non-free', ks. Debian FAQ
(http://www.debian.org/doc/FAQ/), kohdasta ``The Debian FTP
archives''.
[2] Debian-lähdepakettien löytämisestä ja purkamisesta on tietoa oppaassa
Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/).
-------------------------------------------------------------------------------
2. Laitteistovaatimukset
------------------------
Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan,
missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.
2.1. Tuetut laitteet
--------------------
Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux
ydin ja GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat
kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin,
libc, `gcc', jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.
Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin
käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä
ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan
joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan
mahdollisuutta verkkoasennukseen.
Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen PowerPC
laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa
ja viitteitä lisätietoihin.
2.1.1. Tuetut prosessoriarkkitehtuurit
--------------------------------------
Debian 2.2 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset
prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC
Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä
_i386_, _m68k_, _alpha_ ja _sparc_.
Tässä käsikirjassa kuvataan asennus
_powerpc_-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset
versiot muille arkkitehtuureille.
2.1.2. Prosessori, emolevy ja näytönohjain
------------------------------------------
2.1.3. Monisuoritinjärjestelmät
-------------------------------
Monisuoritinjärjestelmien tuki -- jota kutsutaan myös "symmetrinen
moniprosessointi", "symmectric multi-prosessing" tai SMP -- on
olemassa tälle arkkitehtuurille. Tavallinen Debian 2.2
käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) versio ei kuitenkaan tue SMP:tä.
Tämä saattaa olla epämukavaa, mutta ei pitäisi estää asennusta, koska
tavallinen ei-SMP käyttöjärjestelmän ytimen pitäisi käynnistyä
SMP-järjestelmissä (ydin käyttää vain ensimmäistä CPU:ta).
Jotta monisuoritinjestelmästä päästään hyötymään, on Debianin
vakioydin korvattava. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy Kohta 8.4,
`Uuden ytimen kääntäminen':sta. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versio
2.2.19) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu muokkaamalla ytimen päätason
Makefile-tiedostoa ja poistamalla kommenttimerkki riviltä jossa lukee
`SMP = 1'. Mikäli käännät ohjelmia moniprosessorijärjestelmässä,
tutustu `-j' -optioon make(1):n manuaalisivulla.
2.2. Asennustaltiot
-------------------
Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu,
paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri
vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Luku 5, `Debianin
asennusvaihtoehdot'.
Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten
suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue
Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5
tuuman "korppu"asema.
Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite
tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa
kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata,
romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun
käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Kohta 6.3, `Installing from a
CD-ROM'.
Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata
tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on
erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia
asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai
MacOS:sta.
Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta.
Levyton asennus, jossa liitetään verkosta (NFS mountataan) kaikki
paikalliset levyosiot, on vielä yksi vaihtoehto. Voit myös
_käynnistää_ laitteistosi verkosta, käyttäen `tftp':tä. Kun
peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa
millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai
NFS:n avulla.
Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä
vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Luku 5, `Debianin
asennusvaihtoehdot'. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä,
että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin
asennusohjelmiston tukema.
2.2.1. Tuetut massamuistit
--------------------------
Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty
toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä.
Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita
ei koskaan käytetä (Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen' neuvoo miten
oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen
on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa
mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. POWERPC-TODO -- storage
systems supported by linux but not supported by boot disks
2.3. Keskusmuistin ja levytilan määrä
-------------------------------------
Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 5MB ja
levytilaa vähintään 64MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän
ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään
300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin
800MB. Haluttaessa asentaa _kaikki_ mitä Debian-jakelupaketissa on
tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole
järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi
olla samaan aikaan asennettuina).
2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto
------------------------------------
Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia,
kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne.
Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän
asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita
asennusohjelma nimenomaan _ei_ tue, vaikka ne saattavatkin olla
tuettuja Linuxissa. POWERPC-TODO -- NICs supported by linux but not
supported by boot disks
2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten
--------------------------------------------------------
Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat
tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux
levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta
voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma
että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.
Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai
jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin
tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa
viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa
Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.
2.5.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita
------------------------------------------------
Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille
miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna
dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi
meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n
kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa
ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös
modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen
suojattu laitteisto.
Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden
dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla
avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta
dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he
huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.
-------------------------------------------------------------------------------
3. Ennen asennuksen aloittamista
--------------------------------
3.1. Varmuuskopio
-----------------
Ennen kuin aloitatte, varmistukaa siitä, että kaikista
nykyjärjestelmänne tiedostoista on otettu varmuuskopio.
Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä!
Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on
käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi.
Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja
harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää
tuntikausien turhan työn.
Vaikka olisittekin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää
(multi-boot), pitäkää huoli siitä, että että teillä on käsillä
muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti
jos osioitte uudelleen käynnistyslevynne, saatatte joutua asentamaan
uudelleen käyttöjärjestelmänne latausohjelman (boot loader), tai jopa
joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.
3.2. Tarvittavia tietoja
------------------------
Tämän ohjeen lisäksi tarvitsette the cfdisk
(cfdisk.txt)-manuaalisivun, the mac-fdisk (mac-fdisk.txt)
-manuaalisivun, the dselect-tutoriaalin (dselect-beginner) sekä oppaan
Linux/PowerPC FAQ
(http://www.dartmouth.edu/cgi-bin/cgiwrap/jonh/lppc/faq.pl).
Mikäli tietokoneenne on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia
vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla --- ei PPP:llä),
teidän pitää kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:
* Koneen nimi (hostname, isäntänimi, mahdollisesti voitte valita
tämän itse)
* Verkkoaluenimi (domain).
* Tietokoneenne IP-numero (IP address).
* Verkon IP-numero (network address).
* Verkkonne peitto (netmask).
* Verkkonne yleislähetysosoite (broadcast).
* Oletusyhdyskäytävän IP-numero (default gateway), jos verkostanne
yleensä _on_ portti ulos.
* Nimipalvelimen (DNS, Domain Name Service) IP-numero.
* Kytkeydyttekö verkkoon Ethernet-liitännällä?
* Onko verkkokorttinne PCMCIA-kortti; tällöin, PCMCIA-ohjaimen
tyyppi?
Jos tietokoneenne ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa
soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ette varmaankaan ole
asentamassa peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei
tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks.
kohta Kohta 7.23, `PPP:n käyttöönotto' alla PPP:n asettamiseksi
Debianissa.
3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset
-----------------------------------------------------------------------
Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta.
x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden
arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti
yksinkertaisempia.
Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia
nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä
tämä tarkoittaa kovoasetusten tarkistamista ja mahdollista
muuttamista. "Kovo" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu
ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen
kylmäkäynnistyksestä (juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty
päälle).
3.3.1. Prosessorin ylikellotus
------------------------------
Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n prosessoriaan 100 MHz:n
taajuudella. Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille
tekijöille herkkää, ja saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän
dokumentin laatijoista ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten
lopulta kone rupesi odottamatta antamaan keskeytyksiä `gcc'-ohjelmalle
tämän kääntäessä käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus
säädettiin takaisin nimellisarvoon, ongelma katosi.
3.3.2. Huonot muistipiirit
--------------------------
`gcc'-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin muistipiireihin
(tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin). Tämä
johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy
niitä läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen
suorittamaan kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan
osoitteeseen. Tämän oireena `gcc' keskeytyy "unexpected signal"
-virheeseen.
-------------------------------------------------------------------------------
4. Kiintolevyn levyosiot
------------------------
4.1. Taustaa
------------
Levyosiot tarkoittavat levyn jakamista osiin. Jokainen osa on jaon
jälkeen riippumaton muista. Tätä voi verrata seinien pystyttämiseen
talossa; jos lisäät huonekaluja yhteen huoneeseen se ei vaikuta muihin
huoneisiin.
Mikäli koneessasi on jo käyttöjärjestelmä (Windows95, Windows NT,
OS/2, MacOS, Solaris, FreeBSD) ja haluat tunkea Linuxin samalle
kiintolevylle, joudut luultavasti tekemään levyosiot (disk partitions)
uudestaan. Yleisesti ottaen, mikäli muutetaan levyosiota jossa jo on
tiedostojärjestelmä, tuhotaan samalla kaikki levyosiolla ollut tieto.
Tästä syystä pitäisi aina tehdä varmuuskopio ennen kuin levyosioihin
kosketaan. Käytetään taas vertausta talosta ja seinistä: jos siirrät
seinää, kantaisit varmaan kaikki huonekalut pois tieltä ettet riko
niitä (tai seinää).
GNU/Linux tarvitsee ainakin yhden levyosion itselleen. Yhdessä
levyosiossa voi olla koko käyttöjärjestelmä, sovellukset ja
henkilökohtaiset tiedostot. Useimpien mielestä myös sivutus-osio
(swap)[1] on välttämätön, vaikka tämä ei välttämättä pidäkään
paikkaansa. "Swap" on käyttöjärjestelmän työtilaa, sen avulla
järjestelmä voi käyttää halpaa levytila "näennäismuistina" (virtual
memory). Sijoittamalla sivutusalueen omaan levyosioonsa Linux voi
käyttää sitä huomattavasti tehokkaammin (on mahdollista pakottaa Linux
käyttämään tavallista tiedostoa sivutusalueena, mutta sitä ei
suositella).
Useimmat haluavat kuitenkin GNU/Linux:lle enemmän kuin pienimmän
mahdollisen määrän levyosioita. On kaksi syytä jakaa
tiedostojärjestelmä useaan pienempään levyosioon. Ensimmäinen on
turvallisuus. Jos tiedostojärjestelmä sattuu turmeltumaan, vaikutus
yleensä rajoittuu yhteen levyosioon. Näin ollen pitää korvata
(varmuuskopioilta joita olet huolellisesti tehnyt) vain osa
järjestelmästä. Ainakin on syytä harkita juuriosion "root partition"
luomista. Tässä osiossa on järjestelmän välttämättömimmät osat.
Mikäli mitkä muut osiot tahansa turmeltuvat, voit silti käynnistää
GNU/Linuxin korjataksesi järjestelmän. Näin voi välttää järjestelmän
asentamisen alusta alkaen.
Toinen syy on yleensä tärkeämpi yrityskäytössä, mutta on enemmänkin
riippuvainen koneen käyttötarkoituksesta. Olettakaamme jonkin
ohjelman pillastuvan ja ryhtyvän täyttämään levyä. Mikäli ongelman
aiheuttavalla prosessilla on pääkäyttäjän oikeudet (root privileges,
järjestelmä varaa osan levystä vain pääkäyttäjälle), voi levy äkkiä
täyttyä. Tämä ei ole hyvä juttu, koska käyttöjärjestelmän on
käytettävä tiedostoja (sivutusalueen lisäksi) moneen tarkoitukseen.
Pulma ei edes välttämättä ole paikallista alkuperää. Esimerkiksi
roskaposti (spam) voi helpostikin täyttää levyosion. Käyttämällä
useita levyosioita suojataan järjestelmä monilta tämänkaltaisilta
ongelmilta. Jos käytetään sähköpostia vielä esimerkkinä,
sijoittamalla `/var/spool/mail' omalle levyosiolleen suurin osa
järjestelmästä toimii roskapostista huolimatta.
Ainoa oikeasti harmillinen piirre useiden levyosioiden käytössä on,
että etukäteen on vaikea tietää mitkä tarpeet ovat. Mikäli levyosio
on liian pieni on joko asennettava järjestelmä uudestaan tai
jatkuvasti siirreltävä tiedostoja jotta liian pieneen osioon saadaan
tilaa. Toisaalta, mikäli levyosio on liian iso, menee hukkaan
levytilaa jota voitaisiin käyttää muualla. Levy on nykyään halpaa,
mutta miksi viskoa rahaa menemään?
[1] Englanninkielessä ja usein suomessakin puhutaan swap-osiosta, vaikka
kyseessä on sivutus (paging). Tälle sekaannukselle on historialliset
syyt, mutta tässä suomennoksessa puhutaan sivutuksesta kun
tarkoitetaan sivutusta.
4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus
---------------------------------------------
On tärkeää päättää minkälaista laitteistoa olet tekemässä. Tästä
määräytyy levytilan tarve ja se miten kiintolevyjen osiot kannattaa
tehdä.
Debian tarjoaa muutaman oletusarvoisen "malliasennuksen" ("Profile",
katso Kohta 7.21, `Valitse malliasennnus') helpottamaan valintaa.
Malliasennukset ovat ohjelmapakettien joukkoja. Joukkoon kuuluvat
ohjelmapaketit merkitään automaattisesti asennettaviksi.
Jokaiseen yksittäiseen malliasennukseen liittyy valmiiksi asennetun
järjestelmän koko. Vaikka et käyttäisikään näitä malliasennuksia,
ovat edempänä esitetyt tiedot tärkeitä antamaan osviittaa levyosioiden
koosta.
Seuraavat ovat joitakin malliasennuksista (tai itse keksittyjä)
kokoineen:
Server_std
Tämä on pieni palvelinkoneen malliasennus, käyttökelpoinen
riisuttuna palvelimena jossa ei ole paljoakaan hienouksia
käyttäjille. Siinä on FTP-palvelin, webbipalvelin, DNS, NIS ja
POP. Levytilaa käytetään noin 50MB ohjelmistoihin;
palvelinohjelmien datan vaatimaa levytilaa ei ole laskettu
mukaan.
Dialup
Tavanomainen työasema, mukana X Window, graafisia sovelluksia,
ääni, tekstureita jne. Levytilaa kuluu yhteensä noin 500MB.
Work_std
Riisutumpi työasema, ilman X Window:ta ja X-sovelluksia.
Mahdollisesti sopiva läppäriin tai kannettavaan tietokoneeseen.
Levytilan tarve on noin 140Mb. (Huomautus: eräällä tämän ohjeen
kirjoittajista on varsin yksinkertainen läppärikokoonpano X11:n
kanssa, noin 100MB.)
Devel_comp
Työasemakokoonpano, jossa kaikki ohjelmistonkehitystyökalut kuten
Perl, C, C++ jne. Mikäli lisätään X11 ja muutamia muita
ohjelmistopaketteja, pitää varautua noin 475MB levytilaan
tämänkaltaiselle koneelle.
Muista etteivät yllä mainitut levytilan käytöt huomioi muita
tiedostoja joita yleensä koneissa on, kuten käyttäjien tiedostot,
sähköpostit ja muu data. On parasta varata levytilaa runsaasti omille
tiedostoille ja datalle. Erityisesti Debianin `/var'-osio sisältää
paljon tilatietoa. `dpkg'-tiedostot (tieto kaikista asennetuista
paketeista) voivat helposti viedä 20MB; logit ja muut huomioiden
pitäisi varata ainakin 50MB `/var':lle.
4.3. Laitenimet Linuxissa
-------------------------
Linuxin levyjen ja levyosioiden nimet ovat erilaiset kuin muissa
käyttöjärjestelmissä. Levyosioita tehtäessä on tiedettävä Linuxin
käyttämät nimet. Tässä on nimeämiskäytännön perusteet:
* Ensimmäinen levykeasema on `/dev/fd0'.
* Toinen levykeasema on `/dev/fd1'
* Ensimmäinen SCSI-levy (SCSI ID pienin) on `/dev/sda'.
* Toinen SCSI-levy on `/dev/sdb' ja niin edelleen.
* Ensimmäinen SCSI CD-ROM asema on `/dev/scd0', tunnetaan myös
nimellä `/dev/sr0'
* IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva master levy on
`/dev/hda'
* IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva slave levy on `/dev/hdb'
* "Secondary" IDE-ohjaimessa olevat master ja slave -levyt ovat
vastaavasti `/dev/hdc' ja `/dev/hdd'. Uusissa IDE-ohjaimissa
saattaa olla kaksi kanavaa, jolloin ne toimivat kuin kaksi
ohjainta.
Kunkin levyn osioihin viitataan lisäämällä kymmenjärjestelmän numero
levy nimeen: `/dev/sda1' ja `/dev/sda2' tarkoittavat ensimmäistä ja
toista levyosiota järjestelmän ensimmäisellä SCSI-levyllä.
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Olettakaamme järjestelmässä olevan
2 SCSI-levyä, yksi SCSI-osoitteessa (SCSI ID) 2 ja toinen
SCSI-osoitteessa 4. Ensimmäinen levy (osoitteessa 2) on siten
nimeltään `sda' ja toinen `sdb'. Jos `sda' -levyllä on 5 levyosiota
(2 primary ja 3 logical), ne ovat nimeltään `sda1', `sda2', `sda5',
`sda6' ja `sda7' (koska loogisten osioiden numerointi alkaa 5:stä).
Samalla tavalla nimetään `sdb' -levy ja sen osiot.
Huomaa: mikäli on kaksi SCSI-ohjainta (SCSI host bus adapters),
levyjen järjestys saattaa olla sekava. Paras ratkaisu tässä
tapauksessa on katsoa käynnistyksen ilmoituksia, olettaen että tiedät
levyjen mallit.
4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen
-------------------------------------
Kuten edellä kuvattiin, kannattaisi ehdottomasti olla erillinen pieni
juuriosio ja suurempi `/usr' levyosio, mikäli levyllä vain on tilaa.
Esimerkkejä on edempänä. Useimmille käyttäjille riittää aluksi
mainitut kaksi levyosiota, erityisesti mikäli käytössä on yksi pieni
levy, koska jakaminen useisiin osioihin saattaa tuhlata tilaa.
Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita erillinen `/usr/local' -osio
mikäli on aikomus asentaa useita ohjelmia jotka eivät tule Debian
levitysversion mukana. Mikäli koneesta tulee sähköpostipalvelin,
saattaa olla tarpeen luoda `/var/spool/mail' erillisenä osiona. Usein
on hyvä ajatus sijoittaa `/tmp' omalle levyosiolleen, esimerkiksi 20
tai 32MB kokoisena. Mikäli asennat palvelinkonetta jossa on paljon
käyttäjätunnuksia, on erillinen iso `/home' osio yleensä eduksi.
Ylipäätään levyosiot vaihtelevat konekohtaisesti käyttötarkoituksesta
riippuen.
Hyvin monimutkaisiin tilanteisiin on syytä lukea Multi Disk HOWTO
(http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Multi-Disk-HOWTO.html). Tuo ohje
sisältää yksityiskohtaista tieto joka enimmäkseen kiinnostanee
Internetpalveluntarjoajia ja palvelinkoneiden pystyttäjiä.
Mitä tulee sivutus-osion kokoon, asiasta ollaan montaa mieltä. Yksi
peukalosääntö joka toimii hyvin on käyttää sivutukseen yhtä paljon
levytilaa kuin on keskusmuistia, vaikkakaan ei taida olla hyötyä yli
64MB:n sivutus-osiosta useimmisssa käyttötarkoituksissa. Se ei
myöskään pitäisi olla pienempi kuin 16MB useimmissa tapauksissa.
Näihin sääntöihin on tietysti poikkeuksia. Mikäli yrität ratkaista
10000 yhtälön yhtälöryhmää koneessa jossa on 256MB keskusmuistia,
saatat tarvita Gigatavun verran (tai enemmänkin) sivutustilaa.
4.5. Esimerkkejä
----------------
Esimerkiksi kirjoittajan kotikoneessa on 32MB keskusmuistia ja 1,7GB:n
IDE-levy `/dev/hda'. 500MB:n DOS osio on `/dev/hda1' (olisi pitänyt
pistää 200MB kun ei sitä koskaan käytetä)[Joo joo, niin ne kaikki
sanoo. Suom. huom.]. 32MB:n sivutus-osio on `/dev/hda3' ja loput
(noin 1,2GB `/dev/hda2') on Linux osiota.
4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta
--------------------------------------
Levyosiot voi tehdä joko ennen Debianin asennusta tai asennuksen
aikana. Mikäli koneessa käytetään vain Debiania, pitäisi levyosiot
tehdä asennuksen yhteydessä (Kohta 7.5, ```Tee kiintolevylle
levyosiot'''). Mikäli koneessa on enemmän kuin yksi
käyttöjärjestelmä, pitäisi yleensä tehdä kunkin käyttöjärjestelmän
levyosiot käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla.
-------------------------------------------------------------------------------
5. Debianin asennusvaihtoehdot
------------------------------
Debianin voi asentaa eri lähteistä, sekä paikallisasennuksena (CD,
kiintolevy, levykkeet) että etäasennuksena (FTP, NFS, PPP, HTTP).
Debian tukee myös suurta valikoimaa laitteistokokoonpanoja, joten
teillä saattaa olla valintoja vielä tekemättä ennen aloittamista.
Tämä kappale kuvailee näitä valintoja ja esittää, kuinka ne voi tehdä.
Jokaista eri asennusvaihetta kohden voi tehdä eri valintoja. Voitte
esimerkiksi käynnistää asennuksen levykkeiltä, mutta sitten syöttää
asennuksen myöhemmille vaiheille tiedostoja kiintolevyltä.
Samalla, kun asennus etenee, siirrytte pienestä vähään kykenevästä
vain keskusmuistissa elävästä järjestelmästä täysin ominaisuuksin
varustettuun Debian GNU/Linux -järjestelmään asennettuna
kiintolevylle. Eräs varhaisten asennusvaiheiden tärkeimmistä
tavoitteista on lisätä järjestelmän tukemien laitteiden (esim.
ohjainkorttien) ja ohjelmien (esim. verkkoprotokollien ja
tiedostojärjestelmäajureiden) määrää. Myöhemmät asennusvaiheet voivat
vastaavasti käyttää laajempaa asennuslähdevalikoimaa kuin aiemmat.
Helpoin reitti useimmille on käyttää Debian CD -levykokoelmaa. Jos
teillä on nämä levyt, ja koneenne tukee suoraan CD:ltä käynnistämistä,
hyvä! Vain työntäkää CD koneeseenne, käynnistäkää kone uudelleen ja
jatkakaa seuraavaan kappaleeseen. Jos käy niin, että vakioasennus ei
toimi laitteistossanne, palatkaa takaisin tähän kohtaan ymmärtääksenne
enemmän teille mahdollisesti sopivista vaihtoehtoisista ytimistä ja
asennustavoista. Huomatkaa erityisesti, että jotkut CD-kokoelmat
tarjoavat eri ytimiä eri CD:illä, joten joltain muulta kuin
ensimmäiseltä CD:ltä käynnistys saattaa toimia teillä hyvin.
5.1. Asennuksen yleiskuva
-------------------------
Tämä yleiskuva tarkentaa kohtia, joissa pitää valita asennuslähde tai
tehdä myöhemmin valittaviin lähteisiin vaikuttava valinta:
1. Aloitus tehdään käynnistämällä asennusjärjestelmä.
2. Ytimelle pitää välittömästi tarjota lähdelaite (ydin on
käyttöjärjestelmän keskeinen osa).
3. Kysymyssarjaan vastataan alustavien järjestelmäsäätöjen
suorittamiseksi.
4. Ajureille tarjotaan lähde.
5. Valitaan ladattavat ajurit.
6. Perusjärjestelmän asennukselle tarjotaan lähde.
7. Järjestelmä käynnistetään uudelleen, ja sen jälkeen tehdään
muutamia loppusäätöjä.
8. Lisäksi, miltei välttämättä, asennetaan lisäohjelmia ja tarjotaan
yksi tai useampi lähde niille.
Kun teette valintoja, pitää muutama riippuvuussuhde pitää mielessä.
Ensimmäinen käsittää ytimen valinnan. Järjestelmän ensikäynnistystä
varten valitsemanne ydin on sama, jota täysin säädetty järjestelmänne
tulee käyttämään. Koska ajurit riippuvat ytimestä, teidän pitää
valita sellainen lähde ajureille, mikä toimii ytimenne kera. Palaamme
lyhyesti oikean ytimen valinnan yksityiskohtiin.
Pakasta vedettynä eri ytimillä on myös eri verkkokyvyt, jotka joko
laajentavat tai rajoittavat lähdevalintoja, varsinkin asennuksen
aikaisessa vaiheessa.
Lopuksi tietyt ajurit, jotka valitsette ladattavaksi, voivat kytkeä
lisälaitteita (esim. verkkokortteja, kiintolevyohjaimia),
tiedostojärjestelmiä (esim. NTFS tai FS) ja protokollia (esim. PPP)
toimimaan, mikä vapauttaa käytettäväksi lisälähteitä
jatkoasennuksessa. Tämä saattaa kuulostaa paremmalta, kuin mitä se
on. Esimerkiksi, PPP-ajurin lataus ei anna hakea perusjärjestelmää
puhelinlinjan yli, koska ensin täytyy säätää linjayhteys. Tämän voi
tehdä vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen (ellette tee sitä itse).
Toisaalta NTFS-ajurin lataaminen tekee NTFS-tiedostojärjestelmän heti
käytettäväksi (tästä ei ole paljon apua aloittelijalle, koska nämä
täytyy liittää käsin. Tietenkin tässä oppaassa voisi kertoa
tällaisista toimenpiteistä...)
5.2. Oikean ytimen valinta
--------------------------
Laitteistonne sanelee ydinvalinnan. Valitkaa asianmukainen
aliarkkitehtuurin hakemisto, lukekaa ohjeet sieltä ja jatkakaa
asennusta. Tarkenna tätä osuutta. Lisää materiaalia siitä, miten
ydinvalinta toimii CD:iden kanssa.
5.3. Eri asennusvaiheiden asennuslähteet
----------------------------------------
Tämä osa esittelee laitteistotyypit, jotka _saattavat_ ja yleensä
_tulevat_ toimimaan eri asennusvaiheissa. Ei ole taattua, että kaikki
esitetyt laitetyypit tulevat toimimaan kaikilla ytimillä. Esimerkiksi
RAID-laitteet usein eivät ole käytettävissä, ennen kuin asianmukaiset
ajurit on asennettu.
5.3.1. Esiasennusjärjestelmän käynnistys
----------------------------------------
Asennusjärjestelmän esikäynnistys on ehkä kaikkein vaativin osa.
Seuraavassa kappaleessa tarjotaan lisäyksityiskohtia, mutta teidän
valittavananne on yleensä
* Rescue Floppy (levykekoneille)
* käynnistystä tukeva CD-ROM
* kiintolevy, toisessa käyttöjärjestelmässä ajettavan
käynnistysohjelman kautta
* verkon yli, using TFTP:llä
5.3.2. Lähteet ja asennusvaiheet
--------------------------------
Tarvitsee asiantuntijan läpikäynnin.
Seuraava taulukko esittää jokaisessa asennusvaiheessa mahdollisesti
käytettävät lähteet. Sarakkeet esittävät eri asennusvaiheet
järjestettynä vasemmalta oikealle esiintymisjärjestyksessä. Uloin
sarake oikealla on asennuskanava. Tyhjä solu tarkoittaa, että kanava
ei ole saatavilla asennusvaiheessa. K tarkoittaa sitä, että se on
saatavilla, ja J, että se on saatavilla joissain tapauksissa.
käynnistys | ydinotos | ajurit | perusjärjestelmä | paketit | kanava
J | | | | | tftp
J | K | K | K | UGH | levyke
J | K | K | K | K | romppu
J | K | K | K | K | kiintolevy
| K | K | K | K | NFS
| | K | J | K | lähiverkko
| | | | K | PPP
Esimerkiksi taulukosta näkee, että PPP:llä voi hakea ainoastaan
paketteja.
Huomatkaa, että ydinotoksen ja ajurit sisältävää lähdettä kysytään
vain joillain asennustavoilla. Jos käynnistätte rompulta, nämä asiat
haetaan automaattisesti CD-levyltä. Tärkeää on, että _heti, kun on
käynnistetty levykkeeltä, voidaan välittömästi vaihtaa johonkin
parempaan asennuslähteeseen_. Muistakaa kuitenkin, että teidän
_pitää_ olla johdonmukainen alkuperäisen käynnistysytimen suhteen.
Katsokaa edellisestä osasta ymmärtääksenne, mitä käynnistyssarakkeen J
tarkoittaa, ja tukeeko käytettävä arkkitehtuuri tätä asennustapaa.
Lähiverkko- ja PPP-rivit viittavat Internet-pohjaiseen
tiedostosiirtoon (FTP, HTTP ja vastaavat) Ethernetin tai puhelinlinjan
kautta. Yleensä tämä ei ole käytettävissä, mutta tietyt ytimet voivat
sallia tekemään tämän aiemmin. Konkarikäyttäjät voivat myös käyttää
näitä yhteyksiä liittääkseen levyjä tiedostojärjestelmään ja
suorittaakseen asennusta nopeuttavia muita toimintoja. Näissä
tapauksissa auttaminen ei kuulu tämän oppaan piiriin.
5.3.3. Suosituksia
------------------
Hankkikaa Debian GNU/Linux-järjestelmän CD-kokoelma. Käynnistäkää
niiltä, jos se on mahdollista.
Koska olette lukenut näin pitkälle, ette luultavasti ole pystynyt
siihen tai halunnut sitä. Jos ongelmanne on vain se, että CD-asemanne
ei pysty käynnistämään konetta, voitte noutaa ensikäynnistykseen
tarvittavat tiedostot CD:ltä ja käyttää niitä levykkeiden tekemiseen,
tai käynnistää toisesta käyttöjärjestelmästä.
Jos tämäkään ei onnistu, teillä saattaa olla käyttöjärjestelmä, jonka
käytössä on hieman vapaata levytilaa. Esiasennusjärjestelmä osaa
lukea useita tiedostojärjestelmiä (NTFS on poikkeus --- sitä varten
täytyy ladata ajuri). Jos se pystyy lukemaan teidän
tiedostojärjestelmäänne, teidän tulisi ladata ohjeet,
käynnistysotokset ja apuohjelmat. Sitten hakekaa olennaisten ajurien
arkisto yhtenä ainoana tiedostona ja perusjärjestelmä yhtenä
tiedostona. Suorittakaa ensikäynnistys ja osoittakaa sitten
asennusohjelmalle tiedostot, jotka latasitte, kun se kysyy tarvittavaa
lähdettä.
Nämä ovat ainoastaan ehdotuksia. Teidän pitäisi valita ne lähteet,
jotka ovat mukavimmin saatavilla. Levykkeet eivät ole mukavia eivätkä
luotettavia, joten kehotamme teitä pääsemään niistä eroon
mahdollisimman aikaisin. Verrattuna olemassaolevasta
käyttöjärjestelmästä käynnistämiseen ne kuitenkin saattavat tarjota
siistimmän ympäristön ja helpomman polun, joten ne ovat paikallaan
käynnistystä varten, jos järjestelmänne niitä tukee.
5.4. Asennusjärjestelmän tiedostojen kuvaus
-------------------------------------------
Tämä osa sisältää jäsennellyn listan niistä tiedostoista, jotka ovat
hakemistossa `disks-powerpc'. Näitä kaikkia ei ehkä täydy imuroida;
tarvittavat tiedostot määräytyvät käytettävistä käynnistys- ja
perusjärjestelmätaltioista.
Useimmat tiedostot ovat levykeotoksia. Otos on sellainen yksi
tiedosto, jonka voi kirjoittaa suoraan levykkeelle tarvittavan korpun
tai lerpun luomiseksi. Nämä otokset riippuvat ymmärrettävästi
kohdelevykkeen koosta. 1,44 MB on esimerkiksi se normaalitietomäärä,
mikä mahtuu 3,5 tuuman vakiokorpulle. Tämä on ainoa levykekoko, jota
tuetaan arkkitehtuurissanne. 1,44 MB korppuasemaotokset ovat
hakemistossa `images-1.44'.
Jos käytätte webbiselainta verkossa olevassa koneessa tämän oppaan
lukemiseksi, voinette noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet
selaimellanne. Selaimesta riippuen joudutte ehkä tekemään
erikoistoimenpiteitä tiedoston raakabinäärimuotoisena lataamiseksi.
Netscapessa esimerkiksi pidetään hiiren oikeanpuoleista näppäintä
alaspainettuna näpäytettäessä URL:ää tiedoston hakemiseksi. Tiedostot
voi ladata tämän oppaan URL:ien avulla tai voitte hakea ne paikasta
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-powerpc/current/,
tai vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian-peilistä
(http://www.debian.org/distrib/ftplist).
5.4.1. Oppaita
--------------
_Asennusmanuaaleja:_
install.fi.txt
install.fi.html
install.fi.pdf
Tiedosto, jota luette parhaillanne, perus-ASCII-, HTML- tai
PDF-muodossa.
_Eri alustojen asennusasiat:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/install.txt
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/install.txt
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/install.txt
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/install.txt
Pikaopas, joka kuvaa kyseisen järjestelmän asennus vaiheittain,
vastaa tiivistettynä tämän manuaalin osia kappaleesta Luku 5,
`Debianin asennusvaihtoehdot' kappaleeseen Luku 7,
``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten
tekoon'.
Huomatkaa, että nämä dokumentit ovat väistyviä ja tässä
valiaikaisesti vain, ennen kuin niiden sisältö voidaan upottaa
asennusmanuaaliin.
_Osiointia koskevat ohjelmamanuaalisivut:_
cfdisk.txt
mac-fdisk.txt
Englanninkieliset käyttöohjeet saatavilla oleville
osiointiohjelmille.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/base-contents.txt
Perusjärjestelmän sisällön luettelo.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/md5sum.txt
Binääritiedostojen MD5-tarkistussummien luettelo. Jos teillä on
ohjelma nimeltä `md5sum', voitte sen avulla varmistua siitä, että
tiedostonne ovat alkuperäisiä ajamalla `md5sum -v -c md5sum.txt'.
5.4.2. Järjestelmän ensikäynnistystiedostoja
--------------------------------------------
_Rescue Floppy-otoksia:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/images-1.44/rescue.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/images-1.44/rescue.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/images-1.44/rescue.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/images-1.44/rescue.bin
Nämä ovat Rescue Floppy-levyotoksia. Rescue Floppy-levykettä
käytetään sekä alkuasetusten tekemiseen että hätätilanteissa,
joissa järjestelmänne ei enää käynnisty jostain syystä. Siksi on
suositeltavaa, että kirjoitatte tämän levyotoksen levykkeelle,
vaikka ette käyttäisikään levykkeitä asennukseen.
_Juuriotoksia:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/images-1.44/root.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/images-1.44/root.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/images-1.44/root.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/images-1.44/root.bin
Tämä tiedosto on otos väliaikaisesta tiedostojärjestelmästä, joka
latautuu muistiin, kun käynnistätte pelastuslevykkeeltä. Tätä
käytetään CD-ROMilta, kiintolevyltä ja levykkeiltä asennettaessa.
_Linux-ydin:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/linux
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/linux
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/linux
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/linux
Tämä on Linux-ydinotos, jota käytetään kiintolevy- ja
CD-asennuksissa. Sitä ei tarvita, jos asennetaan levykkeiltä.
_TFTP-käynnistysotoksia_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/images-1.44/boot.bin
Verkon kautta ensikäynnistettäessä tarvittavia ydinotoksia, ks.
Kohta 6.4, `Booting from TFTP'. Yleensä ne sisältävät
Linux-ytimen ja `root.bin'-juuritiedostojärjestelmän.
5.4.3. Ajuritiedostoja
----------------------
Nämä tiedostot sisältävät ydinmoduleja eli ajureita kaikenlaisille
oheislaitteille, jotka eivät ole ensikäynnistyksessä välttämättömiä.
Haluttujen ajureiden saaminen on kaksivaiheinen toimenpide: ensin
tunnistetaan se ajuriarkisto, jota haluatte käyttää, ja sitten
valitaan halutut ajurit.
Muistakaa, että ajuriarkiston täytyy olla sopusoinnussa alkuperäisen
ydinvalinnan kanssa.
_Driver Floppies-otoksia:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/images-1.44/driver-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/images-1.44/driver-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/images-1.44/driver-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/images-1.44/driver-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/images-1.44/driver-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/images-1.44/driver-1.bin
Tässä on Driver Floppies-otoksia.
_Driver Floppies-arkistoja_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/apus/drivers.tgz
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/chrp/drivers.tgz
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/powermac/drivers.tgz
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/prep/drivers.tgz
Jos voitte käyttää muutakin kuin levykkeitä, valitkaa näistä
tiedostoista.
5.4.4. Perusjärjestelmätiedostoja
---------------------------------
Debianin "perusjärjestelmä" on niiden pakkausten ydinjoukko, jotka
tarvitaan Debianin ajamiseksi pienimmässä mahdollisessa verkosta
itsenäisessä kokoonpanossa. Heti, kun perusjärjestelmä on säädetty ja
asennettu, koneenne voi toimia "itsenäisesti".
_Perusjärjestelmäotoksia:_
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/base2_2.tgz
tai
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-3.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-4.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-5.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-6.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-7.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-8.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-9.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-10.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-11.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main
/disks-powerpc/current/images-1.44/base-12.bin
Nämä tiedostot sisältävät perusjärjestelmän, mikä asennetaan
Linux-osioonne asennuksen aikana. Se on vähimmäisvaatimus, jotta
voisitte asentaa lopun paketeista. Tiedosto
`http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-powerpc/current/base2_2.tgz'
on käytössä joltain muulta kuin levykkeeltä asentamisessa, esim.
rompulta, kiintolevyltä tai NFS:stä.
Keskitymme nyt eri lähteille ominaisiin asioihin. Lukemisenne
helpottamiseksi ne ilmestyvät samassa järjestyksessä aiemman eri
asennuslähteitä käsittelevän taulukon rivien kanssa.
5.5. TFTP
---------
Verkosta ensikäynnistys vaatii teiltä käynnistyslevykkeiden tukeman
verkkoyhteyden, RARP- tai BOOTP-palvelimen, ja TFTP-palvelimen.
Nykyään PReP- ja New World PowerMac -järjestelmät tukevat
verkkokäynnistystä. Tätä asennustapaa kuvataan kohdassa Kohta 6.4,
`Booting from TFTP'.
5.6. Levykkeet
--------------
5.6.1. Levykkeiden luotettavuus
-------------------------------
Ensi kertaa Debiania asentavien suurin pulma näyttää olevan
levykkeiden luotettavuus.
Rescue Floppy-levykkeeseen liittyy suurin osa ongelmista, koska sitä
luetaan laitteistosta suoraan ennen Linuxin käynnistymistä.
Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin
levykeajuri, ja se saattaa noin vain jäädä jumiin tulostamatta
virheilmoitusta lukuvirheen tapahtuessa. Driver Floppies-levykkeissä
tai peruslevykkeissä saattaa olla myös vikaa, joka usein paljastuu
itsestään levy-I/O -virheviestien vuona.
Jos asennus jää jumiin tietyn levykkeen kohdalla, ensimmäiseksi tulisi
imuroida uudelleen levykeotos ja kirjoittaa se _toiselle_ levykkeelle.
Vanhan levykkeen uudelleenalustus ei välttämättä riitä, vaikka
näyttäisikin siltä, että levyke alustettiin virheittä. Joskus
kannattaa yrittää kirjoittaa levyke toisella koneella.
Eräs käyttäjä ilmoitti, että hänen täytyi kirjoittaa otos levykkeelle
_kolme_ kertaa, ennen kuin se toimi hienosti tällä kolmannella
levykkeellä.
Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman
kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua.
Tämä kaikki johtuu viallisista laitteista tai laitteiston sisältämistä
levykeajureista.
5.6.2. Levykkeiltä käynnistys
-----------------------------
Levykkeiltä käynnistys on tuettu useimmissa ympäristöissä. Käy läpi
ja lisää ne 2 keskustelua m68k:sta.
Levykkeiltä käynnistämiseksi imuroikaa vain Rescue Floppy- ja Driver
Floppies-otokset.
Jos on tarpeen, voitte myös muokata levykettä Rescue Floppy, ks.
Kohta 9.3, `Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen'.
Rescue Floppy-levykkeelle ei mahdu juuritiedostojärjestelmän otosta,
joten juuriotos täytyy kirjoittaa myös toiselle levylle. Voitte luoda
tämän levykkeen kirjoittamalla täsmälleen samoin kuin muutkin otokset.
Sen jälkeen, kun ytin on ladattu Rescue Floppy-levykkeeltä, teiltä
kysytään juurilevykettä. Laittakaa tämä levyke asemaan ja jatkakaa
asennusta.
5.6.3. Perusjärjestelmän asennus levykkeiltä
--------------------------------------------
Huom: Tämä ei ole suositeltavaa Debianin asentamiseksi, koska
levykkeet ovat yleensä kaikkein epäluotettavin taltiotyyppi. Tätä
suositellaan vain, jos teillä ei ole ennestään muita olemassaolevia
tiedostojärjestelmiä millään koneenne kiintolevyllä.
Suorittakaa nämä toimenpiteet:
1. Hankkikaa nämä levyotokset (tiedostot on kuvattu tarkemmin
kohdassa Kohta 5.4, `Asennusjärjestelmän tiedostojen kuvaus')
* Rescue Floppy-otos
* Driver Floppies-otokset
* perusjärjestelmän levyotokset, kuten `base-1.bin',
`base-2.bin' jne.
* sekä juuritiedostojärjestelmän otos
2. Varatkaa kaikille tarvittaville otoksille riittävä määrä
levykkeitä.
3. Luokaa levykkeet, kuten kohdassa Kohta 5.6.4, `Levykkeiden
luominen levyotoksista' on neuvottu.
4. Asettakaa Rescue Floppy-levyke levykeasemaanne ja käynnistäkää
kone uudelleen.
5. Siirtykää kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'.
5.6.4. Levykkeiden luominen levyotoksista
-----------------------------------------
Levyotokset ovat tiedostoja, jotka sisältävät levykkeen täydellisen
sisällön _raakavedoksena_. Levyotoksia, kuten `rescue.bin', ei voi
noin vain kopioida levykeasemalle. Otostiedostojen kirjoittamiseen
levykkeelle _raakana_ käytetään erikoisohjelmaa. Näin on meneteltävä,
koska nämä otokset ovat levyn raakaesityksiä; sitä tarvitaan tiedoston
tietojen _sektori sektorilta kopioimiseksi_ levykkeelle.
Levykkeiden luomiseksi levyotoksista on useita menettelytapoja, jotka
riippuvat laiteympäristöstä. Tämä osa kuvaa, kuinka eri ympäristöissä
luodaan levykkeitä levyotoksista.
Riippumatta siitä tavasta, mikä valitaan levykkeiden luomiseksi,
teidän tulee muistaa napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle sen
jälkeen, kun se on valmis. Tämä varmistaa, että sille ei tule
vahingossa kirjoitettua.
5.6.4.1. Writing Disk Images From a Linux or Unix System
--------------------------------------------------------
Levykeotostiedostojen kirjoittamiseksi levykkeille tarvitsette
luultavasti järjestelmän pääkäyttäjäoikeudet. Laittakaa hyväkuntoinen
tyhjä levyke levykeasemaan. Seuraavaksi, käyttäkää komentoa
dd if=<tiedosto> of=/dev/fd0 bs=1024 conv=sync ; sync
jossa <tiedosto> on yksi levykeotostiedostoista. `/dev/fd0' on
yleisesti käytetty levykelaitteen nimi, se saattaa olla erilainen
omassa työasemassanne (Solariksessa se on `/dev/fd/0'). Komento
saattaa palautua kehotteeseen, ennen kuin Unix on lopettanut levykkeen
kirjoituksen, joten tarkkailkaa levykeaseman merkkivaloa ja
varmistukaa siitä, että valo on sammunut ja levy lakannut pyörimästä
ennen sen poistamista asemasta. Joissain järjestelmissä on annettava
komento levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään
`eject'-komentoa, ks. manuaalisivu).
Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää levykkeen
tiedostojärjestelmään, kun se työnnetään levykeasemaan. Tämä
ominaisuus täytyy ehkä kytkeä pois päältä voidaksenne kirjoittaa
levykkeelle _raakana_. Valitettavasti tämä tehdään eri tavoin eri
käyttöjärjestelmissä. Solariksessa varmistutaan siitä, että `vold' ei
ole käynnissä. Muiden käyttöjärjestelmien tapauksessa kysykää
järjestelmän pääkäyttäjältä.
5.7. CD-ROM
-----------
Romppukäynnistys on yksi helpoimmista asennustavoista. Tätä
kirjoittaessa vain PReP- ja New World PowerMac-järjestelmät pystyvät
käynnistymään Debian GNU/Linux -asennusrompulta. Jos teillä ei ole
onnea, ja CD-ROMin sisältämä ydin ei toimi teillä, teidän täytyy
vaihtaa johonkin toiseen asennustapaan.
Rompulta asennus on kuvattu kohdassa Kohta 6.3, `Installing from a
CD-ROM'.
Huomatkaa, että tietyt CD-asemat saattavat tarvita erikoisajureita,
joten niitä ei pysty käyttämään asennuksen alkuvaiheissa.
5.8. Kiintolevy
---------------
Ennestään asennetusta käyttöjärjestelmästä käynnistys on yleensä
mukava vaihtoehto; joissain järjestelmissä se on ainoa tuettu
asennustapa. Tätä tapaa kuvataan kohdassa Kohta 6.2, `Booting from a
Hard Disk'.
Eksoottiset laitteet tai tiedostojärjestelmät saattavat rikkoa
kiintolevyn tiedostot käyttökelvottomiksi asennuksen alussa. Jos
Linux-ydin ei niitä tue, ne saattavat olla käyttökelvottomia myös
lopussa!
5.9. NFS:stä asennus
--------------------
Tämän asennustavan luonteesta johtuen ainoastaan perusjärjestelmän voi
asentaa NFS:n kautta. Teillä pitää olla saatavilla paikallisesti
Rescue Floppy- ja Driver Floppies -levykkeet valitsemalla jokin
ylläkuvatuista tavoista. Perusjärjestelmän asentamiseksi NFS:n kautta
teidän täytyy tehdä kohdassa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö
järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon' kuvattu vakioasennus.
Älkää unohtako lisätä Ethernet-korttinne modulia (ajuria) sekä
NFS-tiedostojärjestelmämodulia.
Kun `dbootstrap' kysyy, missä perusjärjestelmä on (Kohta 7.13,
```Asenna peruskokoonpano'''), teidän tulee valita NFS ja seurata
ohjeita.
-------------------------------------------------------------------------------
6. Asennusohjelmiston käynnistys
--------------------------------
Olet jo valinnut käynnistysmenetelmän edellisessä luvussa.
Käynnistystaltio voi olla Rescue Floppy, käynnistys-romppu, verkko,
tai jo asennettu käyttöjärjestelmä. Tämä luku kuvaa muutamia tapoja
ohjata käynnistystä, yleisiä käynnistyksen aikana esiin tulevia pulmia
ja keinoja niiden kiertämiseen, tai ainakin keinoja pulmien syiden
määrittämiseen.
6.1. Käynnistysparametrien arvot
--------------------------------
Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimelle (kernel) välitettäviä
parametreja joiden tarkoituksena on varmistua oheislaitteita
käsiteltävän oikealla tavalla. Yleensä käyttöjärjestelmän ydin osaa
itse tutkia (auto-probe) oheislaitteista tarvittavan tiedon.
Joissakin tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava.
Mikäli käynnistystaltiona on Rescue Floppy tai käynnistys-romppu ,
pääset `boot:' -kehoitteeseen. Yksityiskohtaista tietoa
käynnistysparametrien käytöstä Rescue Floppy:llä on Kohta 6.5,
`käynnistys: Rescue Floppy'. Mikäli käynnistät asennusohjelmiston jo
asennetusta käyttöjärjestelmästä joudut käyttämään muuta tapaa
käynnistysparametrien arvojen asettamiseen. Linux BootPrompt HOWTO
(http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html); sisältää kaiken
tiedon käynnistysparametreista; tässä osassa on vain lyhyt hahmotelma
oleellisimmista parametreista.
Mikäli käynnistät asennusohjelmistoa ensimmäistä kertaa, kokeile
käynnistysparametrin oletusarvoja (t.s. älä aseta arvoja itse) ja
katso jos se toimii oikein. Luultavasti näin käy. Jos ei, voit tehdä
käynnistyksen uudelleen myöhemmin ja etsiä parametreja jotka
kertoisivat ytimelle laitteistostasi.
Kun käyttöjärjestelmän ydin käynnistyy, pitäisi ruudulle aikaisessa
vaiheessa tulostua `Memory: <avail>k/<total>k available'. <total>
pitäisi vastata keskusmuistin kokonaismäärää kilotavuissa. Mikäli
koneessa on oikeasti jokin muu määrä muistia, on käytettävä
`mem=<ram>' -parametria, missä <ram> on muistin oikea määrä, yksikkönä
"k" kilotavuille ja "m" megatavuille. Esimerkiksi sekä `mem=8192k'
että `mem=8m' tarkoittaa 8MB keskusmuistia.
If you are booting with a serial console, generally the kernel will
autodetect this. If you have a videocard (framebuffer) and a keyboard
also attached to the computer which you wish to boot via serial
console, you may have to pass the `console=<device>' argument to the
kernel, where <device> is your serial device, which is usually
something like ``ttyS0''.
Muistutamme taas, että Linux BootPrompt HOWTO
(http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html) sisältää kaiken
tiedon käynnistysparametreista, ja vinkkejä hämärien oheislaitteiden
käyttöön.
6.2. Booting from a Hard Disk
-----------------------------
6.3. Installing from a CD-ROM
-----------------------------
6.4. Booting from TFTP
----------------------
6.5. käynnistys: Rescue Floppy
------------------------------
käynnistys Rescue Floppy:lta on helppoa; aseta Rescue Floppy
ensimmäiseen levykeasemaan, ja käynnistä laitteisto painamalla
_reset_-nappulaa tai virtakytkimestä. Levykkeen pitäisi alkaa
pyörimään, ja näytöllä pitäisi näkyä Rescue Floppy:n esittelyruutu
jonka lopussa on `boot:'-kehoite.
Jos käytät jotain muuta käynnistystapaa, seuraa ohjeita ja odota
kunnes `boot:'-kehoite tulee näkyviin. Mikäli käytät 1,44MB:tä
pienempiä käynnistyslevykkeitä tai itse asiassa laitteistollasi aina
kun käynnistät levykkeeltä, on käytettävä RAM-disk käynnistystä, ja
tarvitaan Root Disk.
`boot:'-kehoitteessa voi tehdä kaksi asiaa. Voi painaa
funktionappuloita _F1_ -- _F10_ katsoakseen muutaman ruudullisen
ohjetietoja, tai voi käynnistää järjestelmän.
Tietoa mahdollisesti hyödyllisistä käynnistysparametreista löytyy
painamalla _F4_ ja _F5_. Mikäli lisäät parametreja boot
-komentoriville, varmistu että kirjoitat käynnistystavan (oletusarvo
on `linux') ja sanavälin ennen ensimmäistä parametria (t.s. `linux
floppy=thinkpad'). Mikäli painat vain _Enter_, on se sama kuin
kirjoittaisi `linux' ilman mitään parametreja.
Levykkeen nimi on Rescue Floppy koska sitä voi käyttää järjestelmän
käynnistämiseen ja korjausten tekemiseen mikäli järjestelmä ei
käynnisty kiintolevyltä. Niinpä tämä levyke pitäisi tallettaa
asennettuasi järjestelmän. Painamalla _F3_ saa lisätietoja Rescue
Floppy:n käytöstä.
Kun painat _Enter_, pitäisi ruudulla näkyä `Loading...', ja sitten
`Uncompressing Linux...', ja sitten noin ruudullinen tietoa koneesta
ja oheislaitteista. Lisätietoa tästä käynnistyksen vaiheesta löytyy
edempänä.
Mikäli valitset jonkin muun kuin oletusarvoisen käynnistystavan, esim.
"ramdisk" tai "floppy", aseta pyydettäessä Root-levyke ensimmäiseen
levykeasemaan ja paina _Enter_. (Mikäli valitset floppy1 aseta
Root-levyke toiseen levykeasemaan.)
6.6. Käynnistysromppu
---------------------
Käynnistys rompulta tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla romppu
romppuasemaan ja käynnistämällä laite. Järjestelmän pitäisi
käynnistyä ja ruudulle tulostua `boot:'-kehoite. Tässä kohtaa voi
kirjoittaa käynnistysparametreja ja valita haluttu käyttöjärjestelmän
ydin.
_FIXME: facts and documentation about CD-ROMs needed_
6.7. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa
---------------------------------------
käynnistyksen aikana ruudulle saattaa tulostua useita `can't find
something' -viestejä, tai `something not present', `can't initialize
<something>' tai jopa `this driver release depends on <something>'.
Useimmat näistä viesteistä ovat harmittomia. Ne tulostuvat koska
asennusohjelmiston käyttämä ydin on tarkoitettu toimimaan
laitteistoissa joissa on kaikenlaisia oheislaitteita. Tietystikään
missään tietyssä tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia
oheislaitteita, joten käyttöjärjestelmä saattaa tulostaa muutamia
valituksia tutkiessaan oheislaitteita joita ei koneessa ole. Saatat
myös havaita järjestelmän pysähtyvän hetkeksi. Näin tapahtuu kun
odotetaan vastausta oheislaitteelta jota ei tietokoneessa ole. Mikäli
käynnistykseen kuluu mielestäsi kohtuuttomasti aikaa, voit tehdä
räätälöidyn käyttöjärjestelmän ytimen myöhemmin (katso Kohta 8.4,
`Uuden ytimen kääntäminen').
6.8. Vianetsintä käynnistyksen aikana
-------------------------------------
Mikäli käynnistyksen aikana on pulmia ja ydin jumittuu, ei tunnista
oheislaitteita jotka koneessa varmasti on tai ei tunnista kiintolevyjä
kunnolla, on ensimmäisenä tarkistettava käynnistysparametrit, kuten
neuvoi Kohta 6.1, `Käynnistysparametrien arvot'.
Usein pulmat voi ratkaista poistamalla lisä- ja oheislaitteita, ja
yrittämällä sitten uudelleen.
Mikäli vieläkin on pulmia, ole hyvä ja lähetä vikailmoitus (bug
report). Lähetä sähköposti osoitteella <submit@bugs.debian.org>. On
_välttämättä_ kirjoitettava seuraava sähköpostin ensimmäisiksi
riveiksi:
Package: <boot-floppies>
Version: <versio>
Varmistu että täytät kohtaan <versio> käyttämäsi boot-floppies
-ohjelmapaketin version. Jos et tiedä _versio_:ta, käytä sitä
päivämäärää jolloin imuroit levykkeet, ja liitä mukaan levitysversio
josta ne sait (t.s. "stable", "frozen").
Myös seuraavat tiedot olisi vikailmoituksessa oltava:
architecture: powerpc
model: <your general hardware vendor and model>
memory: <amount of RAM>
scsi: <SCSI host adapter, if any>
cd-rom: <CD-ROM model and interface type, i.e., ATAPI>
network card: <network interface card, if any>
pcmcia: <details of any PCMCIA devices>
Vian luonteesta riippuen saataisi olla hyödyllistä ilmoittaa
kiintolevyn malli, levyn koko ja näytönohjaimen malli.
Kuvaa vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset
ruudulla näkyvät ytimen viestit mikäli ydin jumittui. Kuvaa tekemäsi
toimenpiteet jotka johtivat järjestelmän vikatilaan.
Kirjoita vikailmoitus englanniksi. Mikäli joudut kirjoittamaan sen
jollain muulla kielellä, kirjoita ainakin vikailmoitukseen englanniksi
mitä kieltä muu teksti on.
-------------------------------------------------------------------------------
7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon
--------------------------------------------------------------------------
7.1. Johdatus `dbootstrap':iin
------------------------------
Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty
asennusohjelmistoon on nimeltään `dbootstrap'. Se huolehtii
järjestelmän ensimmäisten asetusten teosta ja "peruskokoonpanon"
asennuksesta.
`dbootstrap':n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten asetusten
päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien asetukset.
Näitä ovat esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita verkkoasetusten
kohtia, jos verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös käyttöjärjestelmän
"ytimen moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on liitetty (linked)
ytimeen. Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien laiteajurit,
verkkoajurit, tuki erikoiskielille (erikoistuki kielille ??) ja tuki
muille oheislaiteille.
Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein
välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat
asennusvaiheet tarvitsevat niitä.
`dbootstrap' on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus (kaikissa
laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on hyvin helppo
käyttää; yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi suoraviivaisesti
järjestyksessä. On myös mahdollista palata takaisin ja tehdä jokin
vaihe uudestaan jos on tehty virhe.
Liikkuminen `dbootstrap'-ohjelmassa tapahtuu nuolinäppäimillä,
_Enter_:llä tai sarkainnäppäimellä (tabulaattori).
Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina _vasen Alt-F2_
päästäksesi toiseen _virtuaalikonsoliin_. Paina siis _Alt_ näppäintä
välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella, ja _F2_ funktionäppäintä,
yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna jossa suoritetaan Bourne
-komentotulkin (Bourne shell) `ash'-nimistä kloonia. Tässä vaiheessa
on käynnistys tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja käytettävissä on
rajoitettu joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on
käytettävissä komennolla
ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin
Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta
tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain
menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä
komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei
voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina _Vasen Alt-F1_
päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia,
vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa.
Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen
virtuaalipäätteeseen (nimeltään `tty3'). Siihen pääsee painamalla
_Alt-F3_ (pidä _Alt_ näppäin pohjassa ja näpäytä funktionäppäintä
_F3_; pääset takaisin `dbootstrap'-ohjelmaan painamalla _Alt-F1_.
7.2. ``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko''
----------------------------------------------------
Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee ``Asennusjärjestelmä
tutkii järjestelmän tämänhetkistä tilaa ja päättää mikä on asennuksen
seuraavaksi suoritettava vaihe.''. Joissakin laitteistossa tämä menee
ohi liian nopeasti jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko
tulostetaan päävalikon vaiheiden välissä. Asennusohjelma,
`dbootstrap', tarkistaa järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen
välissä. Tämän tarkistuksen johdosta asennus voidaan aloittaa
uudestaan menettämättä jo tehtyä työtä, mikäli satuit pysäyttämään
järjestelmän kesken asennusta. Mikäli joudut käynnistämään asennuksen
uudestaan, joudut tekemään asetukset väri- tai mustavalkoisesta
näytöstä, näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan käyttöön ja
liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo alustettu.
Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan.
Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on
``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko''. Valikon yläosassa
olevat vaihtoehdot vaihtuvat asennuksessa etenemisen mukaan. Phil
Hughes kirjoitti Linux Journal:ssa (http://www.linuxjournal.com/) että
_kananpoika_ voidaan opettaa asentamaan Debian! Hän tarkoitti, että
asennus on pääasiassa _Enter_-näppäimen _nokkimista_. Asennusvalikon
ensimmäinen valinta on seuraavaksi tehtävä toimenpide sen mukaan mitä
järjestelmä on havainnut jo tehdyksi. Siinä pitäisi lukea
``Seuraava'', ja sen kohdalla seuraavaksi suoritettava asennusvaihe.
7.3. ``Tee näppäimistöasetukset''
---------------------------------
Varmistu että valinta on ``Seuraava'':n kohdalla, ja paina _Enter_
päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse näppäimistö joka
vastaa käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai valitse jotain
samankaltaista jos haluamaasi näppäimistöä ei ole näkyvissä. Kun
järjestelmä on asennettu valmiiksi, voit valita näppäimistön
laajemmasta valikoimasta (suorita pääkäyttäjänä (root) komento
`kbdconfig' kun asennus on valmis).
Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina _Enter_.
Siirrä valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa
paikassa kaikissa näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla
näppäimistöasetuksilla. Mikäli asennat levytöntä työasemaa, muutama
seuraava vaihe ohitetaan koska ei ole paikallista levyä jaettavaksi
levyosioihin. Tässä tapauksessa seuraava vaihe on Kohta 7.12, ```Tee
verkkoasetukset''', ja sen jälkeen näkyy kehoite liittää (mount) NFS
juuriosio kohdassa Kohta 7.8, ```Liitä aikaisemmin alustettu
levyosio'''.
7.4. Viimeinen mahdollisuus!
----------------------------
Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen
tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen
mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut
varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu
asemasta, tee uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot.
7.5. ``Tee kiintolevylle levyosiot''
------------------------------------
Mikäli et vielä ole tehnyt levyosioita Linuxin omalle ja Linuxin
sivutustiedostojärjestelmille, t.s. kuten kuvattiin kohdassa Kohta
4.6, `Levyosioiden teko ennen asennusta', valikon toiminto
``Seuraava'' on ``Tee kiintolevylle levyosiot''. Jos olet jo luonut
vähintään yhden Linuxin oman ja yhden Linuxin sivutusosion, valikon
toiminto ``Seuraava'' on ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta
varten'', tai mahdollisesti voit ohittaa tuon kohdan mikäli
laitteistossasi on vähän muistia ja otit käyttöön sivutussion
pyydettäessä heti laitteiston käynnistyttyä. Mikä toiminto
``Seuraava'' valikossa onkin, voit käyttää nuoli alas -näppäintä
valitsemaan ``Tee kiintolevylle levyosiot''. Valikon toiminto ``Tee
kiintolevylle levyosiot'' listaa kiintolevyjä jotka voit osioida, ja
käynnistää levyosiot tekevän sovellusohjelman. On tehtävä ainakin
yksi "Linuxin oma", "Linux native" (tyyppi 83) levyosio, ja
todennäköisesti haluat ainakin yhden "Linuxin sivutus", "Linux swap"
(tyyppi 82) levyosion, kuten selitti Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'.
Jos et varmasti tiedä miten levy osioidaan, palaa takaisin ja lue tuo
luku.
Laitteistoarkkitehtuuri määrää mitä ohjelmia on käytettävissä.
Seuraavat ohjelmat ovat käytettävissä laitteistollasi:
`cfdisk'
Helppokäyttöinen kokoruudun levynosiointiohjelma; lue cfdisk
manual page (cfdisk.txt)
`mac-fdisk'
Mac-aware version of `fdisk'; read the mac-fdisk manual page
(mac-fdisk.txt)
Jos et ole varma mitä levyosioita tehdä ja kuinka isoja, lue uudestaan
Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'.
Sivutusosio on erittäin suositeltava, mutta voit tulla toimeen
ilmankin jos välttämättä haluat, ja jos laitteistossasi on enemmän
kuin 16 megatavua keskusmuistia. Mikäli haluat tehdä näin, valitse
valikon toiminto ``Ei käytetä sivutusosiota''.
7.6. ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten''
---------------------------------------------------------
Tämä on valikon toiminto ``Seuraava'' tehtyäsi yhden levyosion. Voit
valita alustaa ja ottaa käyttöön uuden sivutusosion, ottaa käyttöön
aikaisemmin alustetun ja olla käyttämättä sivutusosiota. Aina on
luvallista alustaa sivutusosio uudelleen, joten valitse ``Alusta ja
ota käyttöön levyosio sivutusta varten'' paitsi jos varmasti tiedät
mitä teet.
Tämä valikon toiminto tarjoaa ensin kysymyslaatikon ``Valitse levyosio
joka otetaan käyttöön sivutuslaitteena.''. Oletusarvona tarjottavan
laitteen pitäisi olla jo valmisteltu sivutusosio; jos näin on, paina
vain _Enter_.
Seuraavaksi on mahdollisuus tutkia koko levyosio kiintolevyn
levypinnoilla olevien vikojen aiheuttamien lukukelvottomien
levylohkojen (disk block) varalta. Tämä on tarpeellista jos
käytettään tai vanhoja SCSI-levyjä, eikä siitä ikinä ole haittaa
(vaikka saattaakin viedä varsin kauan aikaa). Kunnolla toimivat levyt
useimmissa uudenaikaisissa laitteistoissa eivät tarvitse tätä
toimintoa, koska niissä on omat sisäiset mekanisminsa lukukelvottomien
levylohkojen merkitsemiseen pois käytöstä.
Lopuksi tulee varmistuskysely, sillä alustaminen tuhoaa kaiken
levyosiolla olleen tiedon. Jos kaikki on hyvin, valitse ``Kyllä''.
Ruutu välkkyy alustusohjelman suoritusaikana.
7.7. ``Alusta Linux levyosio''
------------------------------
Tässä kohtaa seuraavan valikon toiminnon pitäisi olla ``Alusta Linux
levyosio''. Jos ei ole, on syynä ettet ole vielä tehnyt loppuun asti
kiintolevyn osiointia, tai et ole valikosta tehnyt sivutusosiota.
Voit alustaa Linux osion, tai vaihtoehtoisesti voit liittää (mount)
aikaisemmin alustetun osion. Huomaa että `dbootstrap' _ei_ päivitä
vanhaa järjestelmää tuhoamatta sitä. Mikäli teet päivitystä, Debian
osaa yleensä päivittää itsensä etkä tarvitse `dbootstrap'-ohjelmaa.
Debian 2.2 päivitysohjeen paikka on upgrade instructions
(http://www.debian.org/releases/2.2/powerpc/release-notes/).
Jos käytät vanhoja levyosioita jotka eivät ole tyhjiä, t.s. jos
haluat hävittää niillä olevan tiedon, pitäisi ne alustaa (mikä tuhoaa
kaikki tiedostot). Lisäksi on alustettava kaikki levyosiot jotka
luotiin levyn osioinnin yhteydessä. Luultavasti ainoa syy liittää
levyosio alustamatta tässä vaiheessa on, mikäli olet sille jo
suorittanut jonkin osuuden asennuksesta käyttäen näitä samoja
asennuslevykkeitä.
Valitse valikon toiminto ``Seuraava'' alustaaksesi ja liittääksesi
`/'-levyosion. Ensimmäisestä osiosta jonka liität tai alustat tulee
`/' (lausutaan juuriosio eli "root"). On mahdollista tutkia levy
lukukelvottomien lohkojen varalta, kuten sivutusosion alustamisen
yhteydessä. Tästä ei ole mitään vahinkoa, mutta se saattaa viedä 10
minuuttia tai enemmän mikäli levy on iso.
Kun olet liittänyt `/'-osion, ``Seuraava'' toiminto valikossa on
``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'', paitsi jos olet jo
suorittanut joitakin asennusvaiheita. Voit nuolinäppäimillä valita
valikosta toimintoja alustaaksesi tai liittääksesi levyosioita mikäli
niitä on vielä ottamatta käyttöön. Mikäli olet luonut erilliset
levyosiot `/var', `/usr' tai muille tiedostojärjestelmille, ne pitäisi
alustaa ja/tai liittää nyt.
7.8. ``Liitä aikaisemmin alustettu levyosio''
---------------------------------------------
Vaihtoehto Kohta 7.7, ```Alusta Linux levyosio''':lle on ``Liitä
aikaisemmin alustettu levyosio'' toiminto. Käytä tätä, jos jatkat
keskeytynyttä asennusta, tai jos haluat liittää levyosion joka on jo
alustettu.
If you are installing a diskless workstation, at this point, you want
to NFS mount your root partition from the remote NFS server. Specify
the path to the NFS server in standard NFS syntax, namely,
`<server-name-or-IP>:<server-share-path>'. If you need to mount
additional filesystems as well, you can do that at this time.
7.9. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit''
---------------------------------------------------
Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi juuriosion,
paitsi jos jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla `dbootstrap' -ohjelman
käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma pyytää vahvistamaan juuriosiona
liitetyn laitteen olevan se oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko
jossa on laitteet joilta ydin ja moduulit voidaan asentaa.
Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä,
valitse laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä
(mount) ei ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo
on. Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto
asennettiin kohdassa Kohta 6.2, `Booting from a Hard Disk'.
Seuraavaksi kysytään mihin hakemistoon tuossa tiedostojärjestelmässä
tiedostot talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan "/" -merkillä.
Tämän jälkeen kannattaa varmaankin antaa `dbootstrap':n yrittää löytää
varsinaiset tiedostot omin päin; mutta on myös mahdollista valita itse
jos tarpeen.
Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n
(joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Driver Floppies:n.
If you are installing a diskless workstation, you should have already
configured your networking as described in Kohta 7.12, ```Tee
verkkoasetukset'''. You should be given the option to install the
kernel and modules from NFS. Select the ``nfs'' option, tell
`dbootstrap' your NFS server name and path. Assuming you've put the
Rescue Floppy and Driver Floppies images on the NFS server in the
proper location, these file should be available to you for installing
the kernel and modules.
Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita
asennustaltioita.
7.10. ``Tee PCMCIA:n asetukset''
--------------------------------
_Ennen_ valikon toimintoa ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' on
valinnainen toiminto ``Tee PCMCIA:n asetukset''. Tuossa valikossa
otetaan PCMCIA-tuki käyttöön.
Jos koneessa on PCMCIA, mutta Debian-järjestelmää ei asenneta sitä
käyttäen (t.s. asennus PCMCIA -eetterikortin avulla), ei PCMCIA:n
asetuksia tarvitse tehdä tässä kohtaa. PCMCIA voidaan helposti ottaa
käyttöön ja tehdä sen asetukset myöhemmin kun asennus on valmis. Jos
kuitenkin käytät asennuksessa PCMCIA-verkkokorttia, pitää tämä
toiminto valita, ja PCMCIA-tuen asetukset on tehtävä ennen
verkkoasetusten tekoa.
Mikäli PCMCIA on asennettava, valitse vaihtoehtoinen toiminto, ``Tee
laiteajurimoduulien asetukset'':n alapuolella. Joudut vastaamaan mikä
PCMCIA-ohjain laitteessasi on. Useimmiten se on `i82365'. Joissain
tapauksissa se on `tcic'; läppärisi valmistajan ohjekirjoista pitäisi
tieto löytyä jos olet epävarma. Voit yleensä jättää seuraavat kaksi
asetusparametrien ryhmää tyhjiksi. Taas toteamme tietyillä
laitteistoilla olevan erikoisvaatimuksia, Linux PCMCIA HOWTO
(http://www.linuxdoc.org/HOWTO/PCMCIA-HOWTO.html) sisältää paljon
tietoa mikäli oletusarvot eivät satu toimimaan.
Eräissä harvinaisissa tapauksissa saatat joutua lukemaan ja
muokkaamaan tiedostoa `/etc/pcmcia/config.opts'. Voit avata toisen
virtuaalipäätten (_Vasen Alt-F2_) ja muokata tiedoston siellä ja
sitten tehdä PCMCIA:n asetukset uudelleen, tai pakottaa uusi moduulien
alkulataus komennoilla `insmod' ja `rmmod'.
Kun PCMCIA:n asetukset on oikein tehty ja se on asennettu, pitäisi
hypätä takaisin tekemään laiteajurien asetuksia kuten seuraavassa
kohdassa kuvataan.
7.11. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset''
-------------------------------------------
Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi
valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset
näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen
yhteydessä.
Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa;
mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon
asennuksessa tarvittaville oheislaitteille. Näitä saattavat olla
Ethernet -laiteajurit.
Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa
moduulien asetuksia ohjelmalla `modconf'.
7.12. ``Tee verkkoasetukset''
-----------------------------
Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty
verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen
-- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?"
Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Kohta 3.2,
`Tarvittavia tietoja' kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen
verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin _olla tekemättä
verkkoasetuksia_.
`dbootstrap' kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Kohta 3.2,
`Tarvittavia tietoja' mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään
yhteenveto ja pyydetään vahvistusta. Seuraavaksi kysytään
ensisijaisen verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä. Tavallisesti tämä
on "eth0" (ensimmäinen Ethernet laite). Läppärissä ensisijainen
verkkoliityntä on todennäköisimmin "pcmcia".
Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla
olematta käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan
koneen IP-osoitteen ja verkon peiton biteittäin tehty JA
(bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen (broadcast address) oletetaan
olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton negaation biteittäin tehty
TAI bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös nimipalvelin.
Mikäli et löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia -- voit
vaihtaa ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla
tiedostoa `/etc/init.d/network'. (Debian-järjestelmässä
`/etc/init.d/'-hakemiston komentotiedostot käynnistävät demonit).
7.13. ``Asenna peruskokoonpano''
--------------------------------
``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet
joilta voit asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite
sen mukaan mitä kohdassa ref id="choosing-base" valittiin.
Mikäli valitset asennuksen kiintolevyllä tai rompulla olevasta
tiedostojärjestelmästä, vastaa pyydettäessä hakemistopolku tiedostoon
`http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-powerpc/current/base2_2.tgz'.
Kuten ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' vaiheessa, voit
joko antaa "dbootstrap":n itse etsiä tiedosto tai kirjoittaa polku
kehoitteeseen.
Mikäli valitset asennuksen levykkeiltä, aseta levykkeet asemaan
järjestyksessä `dbootstrap':n kehoitteiden mukaan. Mikäli yksi
peruskokoonpanon levykkeistä on lukukelvoton, joudut tekemään uuden
levykkeen ja asettamaan kaikki levykkeet uudestaan levykeasemaan. Kun
kaikki levykkeet on luettu, järjestelmä asentaa levykkeiltä luetut
tiedostot. Tämä voi kestää 10 minuuttia tai enemmäin hitailla
laitteilla, vähemmän nopeammilla.
Mikäli asennat peruskokoonpanon NFS:n avulla, valitse NFS ja jatka.
Pyydettäessä vastaa palvelinkoneen IP-osoite (numeroilla), jaettu
hakemisto ja alihakemisto mistä tiedosto
`http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-powerpc/current/base2_2.tgz'
löytyy (alkuteksti taitaa käyttää SMB eikä NFS terminologiaa??).
Mikäli NFS:n liittämisessä on vaikeuksia, varmistu järjestelmän
kellojen NFS palvelimella ja asiakaskoneilla olevan likimain samassa
ajassa. Voit asettaa kellon aikaan `tty2':ssa komennolla `date'; tämä
on tehtävä käsin. Katso date(1).
7.14. ``Tee peruskokoonpanon asetukset''
----------------------------------------
Tässä kohtaa olet saanut ladattua kaikki pieneen Debian-asennukseen
tarvittavat tiedostot, mutta on tehtävä muutamia asetuksia ennen kuin
järjestelmä suostuu käynnistymään.
Pyydettäessä valitse aikavyöhyke. Valinnan voi tehdä useilla
tavoilla; suositeltava on valita luetteloruudusta ``Hakemistot:'' maa
(tai maanosa). Tämä valinta määrää käytettävissä olevat
aikavyöhykkeet, joten valitse edelleen maantieteellinen sijainti (t.s.
maa, maakunta tai valtio) ``Aikavyöhykkeet:'':sta. (Suom. huom.:
Suomessa käytettävä aikavyöhyke on Europe/Helsinki eli East European
Time EET, joka on kaksi tuntia edellä maailmanaikaa (UTC+2)).
Seuraavaksi kysytään onko koneen kello asetettu maailmanaikaan (UTC)
vai paikalliseen aikaan. Valitse UTC (t.s. ``Kyllä'') jos käytät
vain Unixia koneella; valitse paikallinen aika (t.s. ``Ei'') jos
käytät muuta käyttöjärjestelmää Debianin rinnalla. Unix (Linux ei ole
poikkeus) asettavat järjestelmän kellon maailmanaikaan ja muuttavat
käyttäjälle näytettävän ajan paikalliseen aikaan. Tällöin järjestelmä
voi huolehtia kesäajasta ja karkausvuosista ja sallii muilta
aikavyöhykkeiltä tulevien käyttäjien asettaa omalla päätteellään
käytettävän aikavyöhykkeen (Lisätietoja: Debian System Administrator's
Guide, luku "Time").
7.15. ``Linux käynnistymään suoraan kiintolevyltä''
---------------------------------------------------
Mikäli haluat käynnistää kiintolevyltä suoraan Linuxiin,
asennusohjelma kysyy asennetaanko pääkäynnistyslohko (master boot
record). Mikäli koneessa ei käytetä alkulatausohjelmaa (boot manager)
(jos et tiedä mikä alkulatausohjelma on et luultavasti sellaista
käytä) eikä samassa koneessa ole jotain muutakin käyttöjärjestelmää,
vastaa ``Kyllä'' tähän kysymykseen. Jos vastaat ``Kyllä'', on
seuraava kysymys haluatko käynnistää Linuxin automaattisesti
kiintolevyltä kun kytket laitteeseen virran päälle. Tämä tekee
Linuxista _käynnistysosion_ -- sen joka ladataan kiintolevyltä.
Huomaa, että monikäynnistys eli useita käyttöjärjestelmiä samassa
koneessa on yhä varsinainen taiteenala. Tämä asennusohje ei edes
yritä kertoa kaikista käynnistysvalikoista, jotka ovat erilaisia eri
laitealustoilla. Lisätietoja pitää katsoa käynnistysvalikon ohjeista.
Muista: käynnistysvalikon kanssa ei koskaan voi olla liian varovainen.
_FIXME: about the boot manager_ If you are installing a diskless
workstation, obviously, booting off the local disk isn't a meaningful
option. However, you should be able to set your workstation to boot
from the network automatically. Make sure your TFTP server is
configured properly as explained in Kohta 6.4, `Booting from TFTP'.
7.16. Totuuden hetki
--------------------
Järjestelmän ensimmäisen omin avuin tapahtuvan käynnistyksen
yhteydessä sähköinsinöörit tarkkailevat "nouseeko savua". Tässä ei
nyt ihan sitä kannata pelätä, mutta jonkin verran voi jännittää
käynnistyykö kone ensiyrittämällä. Mikäli levykkeitä on
levykeasemassa, poista ne. Valitse ``Uudelleenkäynnistä järjestelmä''
toiminto valikosta.
Jos käynnistät suoraan Debianiin, eikä järjestelmä käynnisty, käytä
joko alkuperäistä asennuksen käynnistystaltiota (esimerkiksi Rescue
Floppy), tai aseta levykeasemaan "<koneen nimi> käynnistys" -levyke
jos sellaisen teit, ja tee uusi käynnistys (reset-nappulasta tai
virtakytkimestä). Mikäli _et_ käytä "<koneen nimi> käynnistys"
-levykettä, joudut luultavasti kirjoittamaan käynnistysparametreja.
Käynnistettäessä Rescue Floppy:ltä tai vastaavalla tavalla, on
kirjoitettava `rescue root=<root>', missä <root> on juuriosio, kuten
"/dev/sda1".
Debianin pitäisi käynnistyä, ja ruudulla pitäisi näkyä samat viestit
kuin ensimmäistä kertaa asennusohjelmistoa käynnistettäessä, ja niiden
jälkeen joitakin uusia viestejä.
7.17. Aseta pääkäyttäjän salasana
---------------------------------
Käyttäjätunnusta _root_ kutsutaan myös pääkäyttäjäksi; se on tunnus
joka ohittaa kaikki järjestelmän suojaukset. Pääkäyttäjän tunnusta
pitäisi käyttää vain järjestelmän hallintaan, ja silloinkin vain sen
aikaa kun on aivan pakko.
Kaikkien muodostamiesi salasanojen pitäisi olla kuudesta kahdeksaan
merkkiä pitkiä, sisältää sekä pieniä että isoja kirjaimia ja
välimerkkejä. Ole erityisen huolellinen pääkäyttäjän salasanaa
muodostettaessa, pääkäyttäjän tunnus on täyttä dynamiittia. Vältä
sanakirjasta löytyviä sanoja tai mitään henkilötietoihin liittyvää
joka voidaan arvata.
Jos kuka tahansa sanoo tarvitsevansa pääkäyttäjän salasanaasi, ole
erityisen varuillasi. Pääkäyttäjän tunnuksella ei koskaan pitäisi
päästää muita koneeseen, paitsi milloin konetta hallinnoimassa on
monta henkilöä.
7.18. Luo tavallinen käyttäjätunnus
-----------------------------------
Järjestelmä pyytää luomaan tavallisen käyttäjätunnuksen. Tämän
tunnuksen pitäisi olla oma pääasiallinen login-tunnuksesi. Missään
tapauksessa _ei_ pidä käyttää pääkäyttäjän tunnusta päivittäiseen
käyttöön tai omana login-tunnuksenaan.
Miksi ei? No, pääkäyttäjän oikeuksilla on hyvin helppo tehdä todella
iso vahinko. Toinen syy on, että saatat tulla huijatuksi suorittamaan
_troijalaisen_ (trojan horse) ohjelman -- eli ohjelman joka käyttää
hyväkseen pääkäyttäjän oikeuksiasi ja avaa järjestelmäsi tietoturvan
sinulta salaa. Mikä tahansa hyvä kirja Unix -järjestelmien
hallinnoinnista kertoo tästä yksityiskohtaisemmin -- harkitse yhden
lukemista jos aihepiiri on sinulle uutta.
Tunnuksen nimeksi voit pistää mitä haluat. Jos nimesi on Maija
Virtanen, voisit käyttää "virtanen", "maija", "mvirtane" tai "mv".
7.19. Varjosalasanat
--------------------
Seuraavaksi järjestelmä kysyy haluatko käyttää varjosalasanoja (shadow
password). Ne ovat järjestely jonka tarkoituksena on tehdä
Linux-järjestelmästä hieman turvallisempi. Järjestelmässä jossa ei
käytetä varjosalasanoja salasanat talletetaan (salakirjoitettuina)
kaikkien luettavissa olevaan tiedostoon `/etc/passwd'. Tämän
tiedoston on oltava kaikkien koneeseen istunnon muodostaneiden
luettavissa koska siihen on talletettu välttämätöntä tietoa
käyttäjistä, esimerkiksi kuvaus käyttäjän tunnistenumeron ja käyttäjän
login-nimen välillä. Näin ollen on mahdollista napata `/etc/passwd'
-tiedosto ja yrittää selvittää salasanat kokeilemalla kaikki
mahdollisuudet.
Mikäli varjosalasanat ovat käytössä, talletetaankin salasanat
tiedostoon `/etc/shadow', joka on vain pääkäyttäjän luettavissa. Näin
ollen varjosalasanojen käyttöä suositellaan.
Varjosalasanajärjestelmän asetukset voidaan tehdä uudelleen milloin
tahansa `shadowconfig' -ohjelmalla. Katso asennuksen jälkeen
tiedostosta `/usr/doc/passwd/README.debian.gz' lisätietoja.
7.20. PCMCIA:n poistaminen
--------------------------
Mikäli et lainkaan tarvitse PCMCIA:ta, voit valita sen poistamisen
tässä kohtaa. Tämä siistii käynnistymistä; myöskin ytimen vaihtaminen
helpottuu (PCMCIA on hyvin tarkka PCMCIA-laiteajureiden, ytimen
moduulien ja ytimen itsensä versioista).
7.21. Valitse malliasennnus
---------------------------
Järjestelmä kysyy nyt haluatko käyttää Debianin tarjoamia
malliasennuksia (installation profile). Voit aina valita
ohjelmapaketeittain mitä haluat asentaa uuteen koneeseesi. Tämä on
`dselect'-ohjelman tarkoitus, se kuvataan hieman edempänä. Mutta tämä
saattaa olla aikaavievä tehtävä koska Debianissa on tarjolla noin 3600
ohjelmapakettia!
Niimpä voitkin valita _tehtävistä_ (task) tai _malliasennuksista_.
_Tehtävä_ on sitä työtä johon konetta käytät, kuten "Perl
ohjelmointi", "HTML:n kirjoittaminen" tai "tekstinkäsittelyä kiinan
kielellä". _Malliasennus_ on ryhmä johon laite kuuluu, kuten "verkon
palvelin" tai "henkilökohtainen työasema". Toisin kuin tehtävissä,
voit valita vain yhden malliasennuksen.
Yhteenvetona todetaan, että kiireinen asentaja valitsee yhden
malliasennuksen. Mikäli aikaa on käytettävissä, valitaan räätälöity
malliasennus (Custom profile) ja valitaan joukko tehtäviä. Mikäli
aikaa on käytettävissä erityisen paljon ja haluat tarkasti määrätä
mitä asennetaan ja mitä ei asenneta, hyppää yli tästä vaiheesta ja
käytä `dselect':n kaikkia ominaisuuksia.
Hetken päästä pääset `dselect':iin. Mikäli valitsit tehtäviä tai
malliasennuksen, muista hypätä "Select" -vaiheen yli `dselect':ssä,
sillä valinnat on jo tehty.
Varoituksen sana ruudulla näkyvästä tehtävän koosta:
tehtäväkohtaisesti näytettävä koko on siihen kuuluvien
ohjelmapakettien kokojen summa. Mikäli valitset kaksi tehtävää joihin
kuuluu samoja paketteja, tulee todellinen levytilan tarve olemaan
vähemmän kuin noiden kahden tehtävän summa.
Kun olet lisännyt molemmat käyttäjätunnukset (pääkäyttäjän ja
henkilökohtainen), joudut `dselect'-ohjelmaan. On välttämätöntä lukea
dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ennen `dselect':n
käyttämistä. `dselect':n avulla valitaan _ohjelmapaketteja_
asennettavaksi järjestelmään. Mikäli käytettävissä on romppu tai
kiintolevy jossa on muut Debian ohjelmapaketit jotka haluat asentaa,
tai käytettävissä on Internet-yhteys, on `dselect' käyttökelpoinen
heti. Muutoin halunnet lopettaa `dselect':n ja käynnistää sen
myöhemmin, kun olet siirtänyt Debian ohjelmapaketit järjestelmääsi.
Vain pääkäyttäjä voi käyttää `dselect':iä.
7.22. Sisäänloggautuminen
-------------------------
Kun olet lopettanut `dselect':n, pääset login -kehoitteeseen.
Loggaudu sisään henkilökohtaisella tunnuksellasi ja salasanallasi.
Järjestelmäsi on nyt käyttövalmis.
7.23. PPP:n käyttöönotto
------------------------
HUOMAUTUS: Mikäli asennat rompulta ja/tai olet suoraan kiinni
verkossa, voit huoletta hypätä tämän osan yli. Asennusohjelmisto
kysyy näitä tietoja vain mikäli verkkoasetuksia ei vielä ole tehty.
Peruskokoonpanoon kuuluu täydellinen `ppp'-ohjelmapaketti. Tämän
ohjelmapaketin avulla voidaan muodostaa yhteys Internetpalvelun
tarjoajaan (ISP) PPP:tä käyttäen. Seuraavassa on muutamia ohjeita
PPP-yhteyden muodostamiseen. Käynnistyslevykkeillä on ohjelma nimeltä
`pppconfig' joka auttaa PPP:n käyttöönotossa. _Varmistu että
kysyttäessä nimeä soittoyhteydelle (dialup connection) annat nimeksi
"provider"._
Toivon mukaan `pppconfig' johdattaa PPP:n käyttöönoton läpi
kivuttomasti. Jos se ei kuitenkaan onnistu, katso
yksityiskohtaisempia ohjeita seuraavassa.
PPP:n käyttöönottamiseksi on oltava perustiedot tiedostojen katselusta
ja muokkaamisesta Linuxissa. Tiedostojen katseluun pitäisi käyttää
`more':a, ja `zmore':a pakattujen tiedostojen katseluun (tiedostonimen
perässä `.gz'). Katsoaksesi esimerkiksi `README.debian.gz', kirjoita
komento `zmore README.debian.gz'. Ainoa peruskokoonpanon mukana
tuleva teksturi on `ae', joka tekee myös `vi':n virkaa. Se on hyvin
helppokäyttöinen, mutta siinä ei ole kovin paljoa ominaisuuksia.
Haluat luultavasti asentaa myöhemmin monipuolisempia tekstureita ja
tiedostojen katseluohjelmia, kuten `nvi', `less' ja `emacs'.
Muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' ja korvaa "/dev/modem":n
tilalle "/dev/ttyS<#>" missä <#> tarkoittaa sarjaportin numeroa.
Linuxissa sarjaporttien numerointi alkaa nollasta; ensimmäinen
sarjaportti on `/dev/ttyS0'. Seuraava vaihe on tiedoston
`/etc/chatscripts/provider' muokkaus. Sinne lisätään
Internetpalveluntarjoajan puhelinnumero, oma käyttäjätunnus ja
salasana. Älä poista salasanaa edeltävää "\q":ta. Se piilottaa
salasanan siten ettei se näy lokitiedostoissa.
Useat Internetpalveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP autentikointia
(eli käyttäjän henkilöllisyyden todentamista) tekstimuotoisen tilalla,
toiset käyttävät molempia. Mikäli Internetpalveluntarjoaja vaatii
käytettäväksi PAP tai CHAP:ia, on noudatettava toisenlaista
menettelytapaa. Kommentoi pois kaikki soittomerkkijonon alapuolelta
(se alkaa "ATDT") tiedostossa `/etc/chatscripts/provider', muokkaa
tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' kuten edellä kuvattiin ja lisää
`user <nimi>' missä <nimi> tarkoittaa käyttäjätunnustasi
Internetpalveluntarjoajalla johon yrität muodostaa yhteyttä.
Seuraavaksi muokkaa tiedostoa `/etc/pap-secrets' tai
`/etc/chap-secrets' ja kirjoita sinne salasanasi.
Joudut myös muokkaamaan tiedostoa `/etc/resolv.conf' ja lisäämään
Internetpalveluntarjoajan nimipalvelimen (DNS) IP-osoitteen.
`/etc/resolv.conf':n rivit ovat muotoa: `nameserver <xxx.xxx.xxx.xxx>'
missä <x>:t tarkoittavat IP-osoitteen numeroita.
Jos ei Internetpalveluntarjoajasi sisäänloggautumistoiminto ole
erilainen kuin suurimmalla osalla palveluntarjoajista, on kaikki
valmista! Käynnistä PPP-yhteys kirjoittamalla pääkäyttäjänä `pon', ja
seuraa yhteyden muodostumista komennolla `plog'. Katkaise yhteys
komennolla `poff', taaskin pääkäyttäjänä.
7.24. Asennuksen loppuun saattaminen
------------------------------------
Erillisessä ohjeessa dselect Tutorial (dselect-beginner.html) on
kuvattu miten asennetaan loput Debian järjestelmästä. Muista hypätä
vaiheen "Select" yli `dselect':ssä jos käytät malliasennuksia ja
tehtäviä kohdasta Kohta 7.21, `Valitse malliasennnus'.
-------------------------------------------------------------------------------
8. Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi
-----------------------------------------------
8.1. Uusille Unix-käyttäjille
-----------------------------
Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta ja
hieman opiskella. Unix FAQ
(ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet/news.answers/unix-faq/faq/) sisältää
lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, näillä pitäisi
päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix FAQ
(http://www.camelcity.com/~noel/usenet/cuuf-FAQ.htm).
Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi
Helsingin Yliopiston Unix-opas
(http://www.helsinki.fi/atk/oppaat/unix/unixopas.html) ja Jukka
Korpelan Unix-opas (http://www.hut.fi/atk/oppaat/unix/). Uutisryhmän
`sfnet.atk.linux' usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL
FAQ:hun (http://www.hut.fi/u/kvalo/sal-faq/).
Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi kannattaa
lukea `/usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz', esimerkiksi komennolla
`zless'.
Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation
Project (LDP) (http://www.linuxdoc.org/) on koonnut lukuisia HOWTO:ja
sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät Linuxiin. Valtaosa
tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna
vain `doc-linux-html' -ohjelmapaketti (HTML muotoiset) tai
`doc-linux-text' -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja katso sitten
`/usr/doc/HOWTO'. Myös kansainvälisiä versioita LDP:n
HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian ohjelmapaketteina
(valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?).
Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta.
8.2. Opi oikein Debian
----------------------
FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin
Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin
perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista
tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja
siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin
oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin
käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella
kiireisille.
Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien
hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on
käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan.
Näihin kuuluvat:
* `/usr' (lukuunottamatta `/usr/local')
* `/var' (voit tehdä omaan käyttöön `/var/local')
* `/bin'
* `/sbin'
* `/lib'
Jos esimerkiksi korvaat tiedoston `/usr/bin/perl' jollain toisella
tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität ohjelmapaketin
`perl', korvautuu tiedostosi paketista tulevalla tiedostolla.
Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän asettamalla
ohjelmapaketteja "hold" -tilaan `dselect':ssä.
8.3. Lisälukemista ja lisätietoja
---------------------------------
Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla `man
<ohjelma>', tai `info <ohjelma>'.
Myöskin hakemistossa `/usr/doc' on paljon hyödyllisiä ohjeita.
Erityisesti hakemistoissa `/usr/doc/HOWTO' ja `/usr/doc/FAQ'
(Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon
kiinnostavaa tietoa.
Debian web site (http://www.debian.org/) sisältää suuren määrän
Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ
(http://www.debian.org/doc/FAQ/) ja Debian Mailing List Archives
(http://lists.debian.org/). Debian huoltaa itse itsensä; jos haluat
tilata yhden tai useampia Debianin postituslistoista katso webbisivua
Mail List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe).
8.4. Uuden ytimen kääntäminen
-----------------------------
Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei
olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii
useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi
ydin
* käsittelemään oheislaitteita tai asetuksia joita vakioytimessä ei
ole, kuten APM tai SMP,
* optimoitaessa ydintä poistamalla tarpeettomia laiteajureita, mikä
nopeuttaa käynnistystä ja pienentää ytimen kokoa (ytimen muistia
ei voi sivuttaa levylle),
* käytettäessä ytimen lisätoimintoja joita vakioydin ei tue (kuten
palomuuri),
* käytettäessä ytimen kehitysversiota ja
* tehtäessä vaikutus kavereihin, kokeiltaessa uusia asioita.
Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä.
Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia
ohjelmapaketteja: `kernel-package', `kernel-source-2.2.19' (viimeisin
versio tätä kirjoitettaessa), `fakeroot' ja muutamia muita jotka
luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista
`/usr/doc/kernel-package/README.gz'). Huomaa, että ydintä _ei_
välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta mielestämme
ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on
itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada ytimen
lähdekoodit myös suoraan Linukselta eikä `kernel-source-2.2.19':sta,
mutta siltä voit käyttää `kernel-package' kääntämistapaa.
Huomaa, että kaikki ohjeet `kernel-package':n käytöstä löytyy
hakemistosta `/usr/doc/kernel-package'. Tässä osassa on vain lyhyt
johdanto.
Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa
`/usr/local/src' ja että ytimen versio on 2.2.19. Luo pääkäyttäjänä
hakemisto `/usr/local/src/kernel-source-2.2.19' ja vaihda tuon
hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole
pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä
`/usr/local/src' (`cd /usr/local/src'), pura ytimen lähdekoodit (`tar
xzf /usr/src/kernel-source-2.2.19.tar.gz') ja vaihda hakemistoa (`cd
kernel-source-2.2.19'. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia (`make
xconfig' jos X11 on asennettu ja sen asetukset tehty, muuten `make
menuconfig'). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse
huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri
mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita (kuten
verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole varovainen: muut
asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää
oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita "Kernel daemon
support (e.g. autoload of modules)" kohdassa "Loadable module
support" (oletusarvona se ei ole valittu) tai Debian järjestelmäsi on
vaikeuksissa.
Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta `kernel-package'
alkuarvoihin. Tee tämä komennolla `/usr/sbin/make-kpkg clean'.
Käännä nyt ydin: `fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0
kernel_image'. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa; sitä
käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää
haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen
kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta. Mikäli
tarvitaan PCMCIA-tukea, on asennettava myös ohjelmapaketti
`pcmcia-source'. Pura gzipattu tar-tiedosto pääkäyttäjänä hakemistoon
`/usr/src' (on tärkeää että moduulit löytyvät sieltä mistä niiden
pitäisikin löytyä, nimittäin hakemistosta `/usr/src/modules'). Anna
sitten pääkäyttäjänä komento `make-kpkg modules_image'.
Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä
tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento `dpkg -i
../kernel-image-2.2.19-<subarch>_custom.1.0_powerpc.deb', missä
<subarch> on valinnainen ali-arkkitehtuuri, joka riippuu tekemistäsi
ytimen asetuksista. `dpkg -i kernel-image...' asentaa ytimen ja sen
mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi
`System.map' tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen
virheiden jäljityksessä) ja `/boot/config-2.2.19' asennetaan, siinä on
ytimeen tehdyt asetukset. Uusi ohjelmapakettisi `kernel-image-2.2.19'
on myös tarpeeksi fiksu käyttämään automaattisesti `lilo':a
päivittämään ytimen käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole
tarpeen ajaa uudelleen `lilo'. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin, on
myös se asennettava.
Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen
vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento
`shutdown -r now'.
Lisätietoja ohjelmapaketista `kernel-package' löytyy
`/usr/doc/kernel-package'.
-------------------------------------------------------------------------------
9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä
----------------------------------------
9.1. Lähdekoodi
---------------
Ohjelmapaketti `boot-floppies' sisältää asennuslevykkeiden kaikki
lähdekoodit ja dokumentaation.
9.2. Rescue Floppy
------------------
Rescue Floppy:llä on EXT2-tiedostojärjestelmä (tai
FAT-tiedostojärjestelmä, laitealustan mukaan), ja siihen pitäisi
päästä käsiksi missä tahansa missä EXT2 tai FAT levykkeitä voi
käyttää. Linux ydin on tiedostossa `linux'. Tiedosto `root.bin' on
gzip-pakattu levynkuvatiedosto 1.44MB Minix tai EXT2
tiedostojärjestelmästä, joka ladataan keskusmuistiin ja jota käytetään
juuritiedostojärjestelmänä.
9.3. Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen
---------------------------------------
Mikäli joudut vaihtamaan ytimen Rescue Floppy:lla, on uuden ytimen
asetuksissa seuraavat ominaisuudet oltava linkattuina ytimeen, ei
ladattavina moduuleina:
* Alkuasennuksen muistilevy (RAM-disk),
* FAT, Minix ja EXT2 tiedostojärjestelmät (Jotkin laitealustat
eivät tarvitse FAT ja/tai Minix-tiedostojärjestelmiä -- katso
lähdekoodista.) ja
* ELF ohjelmat (ELF executables)
Kopioi uusi ytimesi tiedoston `linux' tilalle Rescue Floppy:lla, ja
aja sitten levykkeeltä löytyvä komentotiedosto `rdev.sh'.
Myös Driver Floppies-levykkeellä oleva tiedosto `modules.tgz' on
vaihdettava. Tämä tiedosto on pelkästään `gzip':llä pakattu
tar-tiedosto hakemistosta `/lib/modules/<kernel-ver>'; tee se
juurihakemistosto nykyhakemistona, jotta tar-tiedostossa on kokonaiset
polkunimet.
9.4. Peruskokoonpanon levykkeet
-------------------------------
Peruskokoonpanon levykeillä (base floppies) on 512 tavun otsikkotieto
ja sen jälkeen osa gzip-pakatusta `tar'-arkistosta. Jos poistat
otsikkotiedot ja liität peruskokoonpanon levykkeiden sisällöt yhteen,
pitäisi tuloksena olla pakattu tar-arkisto. Arkistossa on
peruskokoonpano joka asennetaan kiintolevylle. Kun tämä arkisto on
asennettu, on suoritettava valikon toiminto ``Tee peruskokoonpanon
asetukset'' ja muut toiminnot jotta verkkoasetukset tulevat tehtyä ja
asennettava käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit ennen kuin
järjestelmää voi käyttää.
-------------------------------------------------------------------------------
10. Administrivia
-----------------
10.1. Tästä asennusohjeesta
---------------------------
Tämä asennusohje on kirjoitettu SGML:llä käyttäen "DebianDoc" DTD:tä.
Tulostusmuodot tehdään ohjelmapaketin `debiandoc-sgml' ohjelmilla.
Lisätäksemme tämän ohjeen ylläpidettävyyttä, käytämme useita SGML:n
ominaisuuksia, kuten entiteettejä ja merkittyjä sektioita (entities,
marked sections). Näiden merkitys on kuten muuttujilla ja
ehtolauseilla ohjelmointikielissä. Tämän ohjeen SGML-lähdekoodissa on
tietoa kaikista eri laitealustoista -- merkittyjä sektioita käytetään
eristämään tekstin tietyt laiteriippuvat osuudet.
10.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen
------------------------------------
Mikäli havaitset pulmia tai sinulla on parannusehdotuksia tämän ohjeen
suhteen, sinun pitäisi luultavasti lähettää ne vikailmoituksina
ohjelmapaketista `boot-floppies'. Katso ohjelmapakettia `bug' tai lue
webistä löytyvät ohjeet Debian Bug Tracking System
(http://bugs.debian.org/). Mukavaa olisi, jos tarkistat sivulta open
bugs against boot-floppies (http://bugs.debian.org/boot-floppies) onko
pulmastasi jo ilmoitettu. Jos on, voit lähettää lisätietoa
sähköpostiosoitteeseen <XXXX@bugs.debian.org>, missä <XXXX> on jo
havaitun vian numero.
Vieläkin parempi olisi, jos otat tämän ohjeen SGML-lähdekoodin, ja
teet siihen korjauksen. SGML-lähdekoodi löytyy ohjelmapaketista
`boot-floppies'; pyri etsimään uusin versio "unstable"
levitysversiosta. Pääsy CVS versionhallintaan on myöskin tulossa
pian.
Ole hyvä _äläkä_ ota yhteyttä tämän ohjeen kirjoittajiin suoraan.
Ohjelmapakettiin `boot-floppies' liittyvällä postituslistalla käydään
myös tähän ohjeeseen liittyvää keskustelua. Postituslistan osoite on
<debian-boot@lists.debian.org>. Listan tilausohjeet löytyvät sivulta
Debian Mailing List Subscription
(http://www.debian.org/MailingLists/subscribe);, Debian Mailing List
Archives (http://lists.debian.org/) on selailtava kopio listan
viesteistä.
10.3. Tärkeimmät avustajat
--------------------------
Hyvin monet Debianin käyttäjät ja kehittäjät ovat avustaneet tämän
ohjeen teossa. Erityisesti on mainittava Michael Schmitz (m68k tuki),
Frank Neumann (Debian Installation Instructions for Amiga
(http://www.informatik.uni-oldenburg.de/~amigo/debian_inst.html):n
alkuperäinen kirjoittaja), Arto Astala, Eric Delaunay (SPARC tietoa)
sekä Tapio Lehtonen ja Stéphane Bortzmeyer jotka tekivät lukuisia
korjauksia.
Verrattoman hyödyllistä tekstiä ja tietoutta olivat Jim Minthan (no
URL available), Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/), the
Linux/m68k FAQ (http://www.linux-m68k.org/faq/faq.html), Linux for
SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html), Linux/Alpha
FAQ (http://www.alphalinux.org/faq/FAQ.html), muun muassa. Näiden
vapaasti saatavilla olevien ja arvokkaiden tietolähteiden ylläpitäjät
ansaitsevat tunnustusta.
10.4. Tavaramerkit
------------------
Kaikki tavaramerkit ovat tavaramerkin haltijoiden omaisuutta.
All trademarks are property of their respective trademark owners.
-------------------------------------------------------------------------------
A. Sanakirja englanti-suomi
---------------------------
~
aaltoviiva
account
käyttäjätunnus
administrator
ylläpitäjä, pääkäyttäjä
Advanced Power Management
[APM]
APM
sähkönsäästötoiminnot
architecture
laitearkkitehtuuri
architecture
prosessoriarkkitehtuuri
archive, zip archive
pakattu tiedosto
arrow keys
nuolinäppäimet
auto-probing
tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"
backup
varmuuskopio
base system
peruskokoonpano
BIOS caching
BIOS-välimuisti
BIOS setup menu
BIOS-asetusvalikko
bit
bitti
bootable CD-ROM
käynnistys-CD, käynnistysromppu
boot
alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]
boot device
käynnistyslaite
boot drive
käynnistyslevyasema
boot floppies
kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet
boot loader
alkulatausohjelma
boot manager
alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]
boot method
??
boot parameters
kylmäkäynnistysparametrit
boot sector
käynnistyssektori
broadcast
levitysviesti, yleislähetys
bug
ohjelmavirhe, "käpy", bugi
bug report
vikailmoitus
byte
tavu
cache
välimuisti
CD-ROM
"romppu", CD-levy
chapter
luku
character based
merkkipohjainen
checksum
tarkistussumma
closed bug
suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu
closed hardware
suljettu laitteisto
cold boot
kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle
configuration
asetukset
configuration file
asetustiedosto
configure
muuta asetuksia
conflict
törmätä (?), olla ristiriidassa
corrupt
turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä
turmeltui
CPU
CPU, prosessori
crash
kaatua (operating system crashed)
custom
räätälöity
daemon
demoni, takapiru
data
aineisto, data, tieto
Debian mirror
Debian tiedostopalvelin ??
debug
jäljittää virheitä, virheen jäljitys
default gateway
oletusreititin
defragment
eheyttää
defragmenter
eheytystoiminto, "ehjääjä"
dependency
riippuvuus
desktop machine
työasema
device driver
laiteajuri
device
laitenimi (esim. /dev/eth0)
dialog box
valintaikkuna
dialup connection
soittoyhteys
disk block
levylohko
disk compression
levyn pakkaus
disk image
levyotos, levyn binäärikuva
disk manager
?? mikä tämä on?
distribution
jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu
"paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)
DNS server
nimipalvelin
document
kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje
domain name
verkkoaluenimi
double click
kaksoisnäpäytys
download
imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle
driver
laiteohjain
editor
teksturi, editori
embedded
sulautettu
enter
rivinvaihtonäppäin
executable
suoritettava ohjelma
FAQ
Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden
vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja
vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin
kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.
filename
tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]
file system
tiedostojärjestelmä
firmware
oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä
ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma
flush the cache
tyhjennä välimuisti
font
kirjasinlaji
free software
vapaa ohjelma
freeware
ilmaisohjelma
full screen
ruutunäyttö
gateway
yhdyskäytävä
Gb
gigabitti
GB
gigatavu
generic
sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"
graphical interface
näytönohjain ??
graphical user interface
graafinen käyttöliittymä
group
ryhmä
hang
jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu
hard disk
kiintolevy, "kovalevy"
hardware configuration
laiteasetukset
hardware configuration
laitteiston kokoonpano
hardware
laitteisto, tietokonejärjestelmä
header
otsikkotieto??
help
opastusteksti
hostname
konenimi
illegal instruction
kelvoton konekäsky
input
syöte
installation
järjestelmä (?)
installation profile
malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa
valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit
installation system
asennusohjelmisto
install over a network
asennus verkosta
instruction
konekäsky, konekielinen käsky
interface
rajapinta
IP address
IP-numero, -osoite
jumper block
siltaaja
jumpering
siltaus
jumper
siltaus, jumpperi
\
kenoviiva
kernel image
ytimen binäärikuva
kernel
ydin
laptop
"läppäri", kannettava tietokone
license
käyttöoikeusopimus
link
liittää, link to kernel = liittää ytimeen
MAC
hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste
mailing list
postituslista
mainboard
emolevy
main distribution
päälevitysversio
manual page
manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)
massaging
"viilailua"
master boot record
pääkäynnistyslohko
Mb
megabitti
MB
megatavu
MBR
pääkäynnistyslohko
media
taltio, media (levy, CD, nauha tms.)
mirror
tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi
ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili)
MMU
Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö
modem
modeemi
mode
toimintatila
motherboard
emolevy
mount
liittää
mount point
liitoskohta
mouse
osoitinlaite, hiiri
multiboot
monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia
käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy
multicast
ryhmälähetys, monilähetys
multiple prosessors
moniprosessorijärjestelmä
multiprocessor
monisuoritin
multiprosessing
moniajo
myy
name server
nimipalvelin
netmask
verkon peitto
network address
verkon osoite
network card
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
network connection
verkkoyhteys
network installation
verkkoasennus
network interface card
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
NIC
verkkoadapteri, network interface card
non proprietary
avoin
online
olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-
open bug
avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu
open source software
vapaa ohjelma
operating system
käyttöjärjestelmä
package
ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja,
konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)
packaging system
pakettien hallintajärjestelmä
pager
sivuttaja
paging
sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti
täyttyy
pane
luetteloruutu
paragraph
kappale
parallel port
rinnakkaisportti, kirjoitinportti
parity
pariteetti
parity RAM
pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen
muistisanassa
partition
levyosio
partition
osio
partition table
osiotaulu
pathname
polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot
juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list
[filename]
platform
laitealusta
plugin
valmisosa, lisäosa
pointing device
osoitinlaite (hiiri yms.)
port
siirros
port
siirtää
PPP
PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys
sarjaportista
primary
ensisijainen
primary interface, ATAPI (IDE)
ensimmäinen ohjain
printer
tulostin
probe hardware
tutkia laitteistoa
procedure
menettelytapa
processor
suoritin
process
prosessi
prompt
kehoite
proprietary
suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)
ps/2 mouse
ps/2 -hiiri
pwd
nykyhakemisto
RAM disk
muistilevy, näennäislevy
RAM
käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä
kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista
raw mode, write to disk in
bitti bitiltä, kirjoita levylle
reboot
tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys
release
julkaista
release
levitysversio (?)
reset
alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"
#
ristikkomerkki
ROM
lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa
root
juurihakemisto
root
pääkäyttäjä
root partition
juuriosio
root privileges
pääkäyttäjän oikeudet
scanner
kuvanlukija, "skanneri"
scroll bar
hissipalkki
scroll
vierittää
secondary interface, ATAPI (IDE)
toinen ohjain
section
aliluku, kohta [chapter, subsection]
serial mouse
sarjahiiri
server
palvelin(kone)
setup menu
asetusvalikko
set up
ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset
shadow password
varjosalasana
shadow RAM
varjomuisti
shell
komentotulkki
SMP
Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone
jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään
ajamaan samanaikaisesti
snapshot
tilannevedos
source code
lähdekoodi
space bar
välinäppäin
space character
tyhjämerkki
space
sanaväli, välilyönti
spam
roskaposti
startup messages
käynnistysviestit
storage device
massamuisti
supported hardware
tuetut laitteet
swap
heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin
levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa
käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]
system administrator
järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä
system bus
laiteväylä
system call
järjestelmäkutsu
system
järjestelmä
system
käyttöympäristö
system requirements
laitteistovaatimukset
system
tietokonelaitteisto
tab
sarkain
@
taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki
text editor
teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin
this document
tämä asennusohje
timer
ajastin
trojan horse
troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä
vahinkoa tekevä toiminto
umount
irroittaa
unpack
purkaa
upgrade
päivittää
vendor
laitetoimittaja, myyjä
/
vinoviiva, kauttaviiva
virtual console
virtuaalikonsoli
virtual console
virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)
virtual memory
näennäismuisti, virtuaalimuisti
virtual memory
virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)
virus protection
virusten torjunta
WAN
Wide Area Network
warm boot
'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on
päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del
web browser
Web-selain, seittiselain
world wide web
seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta
seittiä), webbi, www
www
webbi
WYSIWYG
näköisnäyttö, What You See Is What You Get
X11
[X Window]
X Window
graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa
X Window
X Window
X
[X Window]
-
yhdysmerkki
-------------------------------------------------------------------------------
B. Sanakirja suomi-englanti
---------------------------
aaltoviiva
~
aineisto, data, tieto
data
ajastin
timer
aliluku, kohta [chapter, subsection]
section
alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"
reset
alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]
boot
alkulatausohjelma
boot loader
alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]
boot manager
[APM]
Advanced Power Management
asennusohjelmisto
installation system
asennus verkosta
install over a network
asetukset
configuration
asetustiedosto
configuration file
asetusvalikko
setup menu
avoin
non proprietary
avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu
open bug
BIOS-asetusvalikko
BIOS setup menu
BIOS-välimuisti
BIOS caching
bitti
bit
bitti bitiltä, kirjoita levylle
raw mode, write to disk in
??
boot method
CPU, prosessori
CPU
Debian tiedostopalvelin ??
Debian mirror
demoni, takapiru
daemon
eheyttää
defragment
eheytystoiminto, "ehjääjä"
defragmenter
emolevy
mainboard
emolevy
motherboard
ensimmäinen ohjain
primary interface, ATAPI (IDE)
ensisijainen
primary
Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden
vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja
vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin
kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.
FAQ
gigabitti
Gb
gigatavu
GB
graafinen käyttöliittymä
graphical user interface
graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa
X Window
hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste
MAC
heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle
kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän
tilalla sivutus) [paging]
swap
hissipalkki
scroll bar
ilmaisohjelma
freeware
imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle
download
IP-numero, -osoite
IP address
irroittaa
umount
jakelu, levitysversio, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu
"paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)
distribution
jäljittää virheitä, virheen jäljitys
debug
järjestelmä (?)
installation
järjestelmäkutsu
system call
järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä
system administrator
järjestelmä
system
julkaista
release
jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu
hang
juurihakemisto
root
juuriosio
root partition
kaatua (operating system crashed)
crash
kaksoisnäpäytys
double click
kappale
paragraph
käynnistys-CD, käynnistysromppu
bootable CD-ROM
käynnistyslaite
boot device
käynnistyslevyasema
boot drive
käynnistyssektori
boot sector
käynnistysviestit
startup messages
käyttäjätunnus
account
käyttöjärjestelmä
operating system
käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa
että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista
RAM
käyttöoikeusopimus
license
käyttöympäristö
system
kehoite
prompt
kelvoton konekäsky
illegal instruction
kenoviiva
\
kiintolevy, "kovalevy"
hard disk
kirjasinlaji
font
kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje
document
komentotulkki
shell
konekäsky, konekielinen käsky
instruction
konenimi
hostname
kuvanlukija, "skanneri"
scanner
kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle
cold boot
kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet
boot floppies
kylmäkäynnistysparametrit
boot parameters
lähdekoodi
source code
laiteajuri
device driver
laitealusta
platform
laitearkkitehtuuri
architecture
laiteasetukset
hardware configuration
laitenimi (esim. /dev/eth0)
device
laiteohjain
driver
laitetoimittaja, myyjä
vendor
laiteväylä
system bus
laitteiston kokoonpano
hardware configuration
laitteisto, tietokonejärjestelmä
hardware
laitteistovaatimukset
system requirements
'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä
koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del
warm boot
"läppäri", kannettava tietokone
laptop
levitysversio (?)
release
levitysviesti, yleislähetys
broadcast
levylohko
disk block
levyn pakkaus
disk compression
levyosio
partition
levyotos, levyn binäärikuva
disk image
liitoskohta
mount point
liittää, link to kernel = liittää ytimeen
link
liittää
mount
luetteloruutu
pane
luku
chapter
lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa
ROM
malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita
ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit
installation profile
manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)
manual page
massamuisti
storage device
megabitti
Mb
megatavu
MB
Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö
MMU
menettelytapa
procedure
merkkipohjainen
character based
?? mikä tämä on?
disk manager
modeemi
modem
moniajo
multiprosessing
monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä
ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy
multiboot
moniprosessorijärjestelmä
multiple prosessors
monisuoritin
multiprocessor
muistilevy, näennäislevy
RAM disk
muuta asetuksia
configure
näennäismuisti, virtuaalimuisti
virtual memory
näköisnäyttö, What You See Is What You Get
WYSIWYG
näytönohjain ??
graphical interface
nimipalvelin
DNS server
nimipalvelin
name server
nuolinäppäimet
arrow keys
nykyhakemisto
pwd
oheislaitteen ohjausohjelma, "kovo", sisäinen ohjelmisto, yleensä
ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma
firmware
ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja,
konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)
package
ohjelmavirhe, "käpy", bugi
bug
oletusreititin
default gateway
olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-
online
opastusteksti
help
osio
partition
osiotaulu
partition table
osoitinlaite, hiiri
mouse
osoitinlaite (hiiri yms.)
pointing device
otsikkotieto??
header
ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset
set up
pääkäynnistyslohko
master boot record
pääkäynnistyslohko
MBR
pääkäyttäjän oikeudet
root privileges
pääkäyttäjä
root
päälevitysversio
main distribution
päivittää
upgrade
pakattu tiedosto
archive, zip archive
pakettien hallintajärjestelmä
packaging system
palvelin(kone)
server
pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen
muistisanassa
parity RAM
pariteetti
parity
peruskokoonpano
base system
polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta
lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]
pathname
postituslista
mailing list
PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista
PPP
prosessi
process
prosessoriarkkitehtuuri
architecture
ps/2 -hiiri
ps/2 mouse
purkaa
unpack
räätälöity
custom
rajapinta
interface
riippuvuus
dependency
rinnakkaisportti, kirjoitinportti
parallel port
ristikkomerkki
#
rivinvaihtonäppäin
enter
"romppu", CD-levy
CD-ROM
roskaposti
spam
ruutunäyttö
full screen
ryhmä
group
ryhmälähetys, monilähetys
multicast
sähkönsäästötoiminnot
APM
sanaväli, välilyönti
space
sarjahiiri
serial mouse
sarkain
tab
seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä),
webbi, www
world wide web
siirros
port
siirtää
port
siltaaja
jumper block
siltaus
jumpering
siltaus, jumpperi
jumper
sivuttaja
pager
sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy
paging
soittoyhteys
dialup connection
sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"
generic
sulautettu
embedded
suljettu laitteisto
closed hardware
suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu
closed bug
suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)
proprietary
suoritettava ohjelma
executable
suoritin
processor
Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa
on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan
samanaikaisesti
SMP
syöte
input
taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki
@
taltio, media (levy, CD, nauha tms.)
media
tämä asennusohje
this document
tarkistussumma
checksum
tavu
byte
tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys
reboot
teksturi, editori
editor
teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin
text editor
tiedostojärjestelmä
file system
tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]
filename
tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi
ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili)
mirror
tietokonelaitteisto
system
tilannevedos
snapshot
toimintatila
mode
toinen ohjain
secondary interface, ATAPI (IDE)
törmätä (?), olla ristiriidassa
conflict
troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä
vahinkoa tekevä toiminto
trojan horse
tuetut laitteet
supported hardware
tulostin
printer
turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui
corrupt
tutkia laitteistoa
probe hardware
tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"
auto-probing
tyhjämerkki
space character
tyhjennä välimuisti
flush the cache
työasema
desktop machine
välimuisti
cache
välinäppäin
space bar
valintaikkuna
dialog box
valmisosa, lisäosa
plugin
vapaa ohjelma
free software
vapaa ohjelma
open source software
varjomuisti
shadow RAM
varjosalasana
shadow password
varmuuskopio
backup
verkkoadapteri, network interface card
NIC
verkkoaluenimi
domain name
verkkoasennus
network installation
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
network card
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
network interface card
verkkoyhteys
network connection
verkon osoite
network address
verkon peitto
netmask
vierittää
scroll
"viilailua"
massaging
vikailmoitus
bug report
vinoviiva, kauttaviiva
/
virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)
virtual console
virtuaalikonsoli
virtual console
virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)
virtual memory
virusten torjunta
virus protection
webbi
www
Web-selain, seittiselain
web browser
Wide Area Network
WAN
[X Window]
X
[X Window]
X11
X Window
X Window
ydin
kernel
yhdyskäytävä
gateway
yhdysmerkki
-
ylläpitäjä, pääkäyttäjä
administrator
ytimen binäärikuva
kernel image
-------------------------------------------------------------------------------
Debian GNU/Linux 2.2 asennusohje PowerPC
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen <tapio.lehtonen@iki.fi>
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho <ajk@debian.org>
version 2.2.23, 14 April, 2001