Olemme ilahtuneita siitä, että päätitte kokeilla Debiania. Olemme varmoja siitä, että pian havaitsette Debianin olevan ainutlaatuinen käyttöjärjestelmäjakeluiden joukossa. Debian saattaa yhteen ympäri maailmaa peräisin olevia vapaita, laadukkaita ohjelmistoja yhdistäen ne kiinteäksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus on todellakin enemmän kuin osiensa summa.
Debian on 100% vapaaehtoinen järjestö, joka on omistautunut vapaaohjelmien
kehittämiseen ja Vapaateossäätiön (Free Software Foundation) ihanteiden
kannustamiseen. Aloitimme vuonna 1993, kun Ian Murdock päätti luoda
täydellisen ja yhdenmukaisen ohjelmistojakelun, joka perustui silloin
suhteellisen uuteen Linux-ytimeen, kutsumalla avoimesti ohjelmistokehittäjiä
mukaan, jotka halusivat avustaa projektissa. Tämä suhteellisen pieni joukkio
asialle omistautuneita innokkaita, joka aluksi sai varansa Vapaateossäätiöltä
(Free Software
Foundation) ja oli saanut vaikutteita GNU-filosofiasta, on kasvanut vuosien
varrella noin 500 kehittäjän järjestöksi.
Kehittäjät osallistuvat erilaisiin tehtäviin, muun muassa: WWW- ja FTP-palvelimien hallintaan, grafiikan
suunnitteluun, ohjelmistokäyttölupien lainmukaisuuden tutkimiseen, dokumenttien
kirjoittamiseen ja luonnollisesti ohjelmistopakettien ylläpitämiseen.
Filosofiamme julistamiseksi ja Debianin edustamiin asioihin uskovien kehittäjien houkuttelemiseksi olemme julkaisseet joukon dokumentteja, jotka valottavat arvojamme ja opastavat siihen, mitä Debian-kehittäjänä toimiminen tarkoittaa.
Debian Social Contract,
voi ryhtyä uudeksi
ylläpitäjäksi. Kukin ylläpitäjä voi esittää uusia ohjelmistoja
lisättäväksi Debianiin — sillä edellytyksellä, että ne täyttävät ehtomme
vapaudesta sekä noudattavat laatustandardejamme.
Debian Free
Software Guidelines on selkeä ja kattava esitys Debianin ehdoista
vapaateoksille. Sillä on suuri vaikutusvalta vapaateosliikkeessä, ja se antoi
perustan julistukselle Open
Source Free Software Guidelines.
Debian Policy. Tämä
dokumentti määrittää Debian-pakettien pitämät laadut ja standardit.
Debian-kehittäjät osallistuvat myös joukkoon muita projekteja: jotkun niistä liittyvät Debianiin, kun taas toiset Linuxiin ja koko yhteisöön yleensä, esim.:
Linux Standard Basen (LSB)
suunnitteluun. LSB on projekti, joka suuntautuu Linux-perusjärjestelmän
standardointiin. Sen avulla kolmannen osapuolen ohjelmisto- ja
laitteistosuunnittelijat voivat helposti suunnitella ohjelmia ja laiteajureita
Linuxille yleisesti jonkin erityisen Linux-jakelun sijaan.
Filesystem Hierarchy
Standard (FHS) pyrkii standardoimaan Linux-tiedostojärjestelmän
hakupuumuodon. Näin ohjelmistokehittäjät voivat keskittää voimavaransa
ohjelmien suunnitteluun ilman huolia siitä, miten heidän oma pakkauksensa sopii
eri Linux-jakeluihin.
Debian Jr. on
sisäinen projekti, joka pyrkii varmistamaan, että Debianilla on jotain
tarjottavaa myös nuorimmille käyttäjille.
Lisää yleistietoa Debianista saa paikasta Debian FAQ.
GNU-projekti on kehittänyt kattavan joukon vapaita työkaluohjelmia käytettäväksi Unix-™ sekä unixinomaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linux. Näillä työkaluilla voi suorittaa kaiken itsestäänselvistä tehtävistä kuten järjestelmän tiedostojen kopionnista ja poistamisesta lähtien aina ohjelmien kääntämiseen ja erimuotoisten dokumenttien hienostuneeseen editointiin.
Linux on vapaa tietokoneenne käyttöjärjestelmän ydin. Käyttöjärjestelmä
koostuu erilaisista perusohjelmista, jotka tarvitaan tietokoneen käyttämiseksi.
Tärkein osa on ydin. Tämä ydin on yksinkertaisesti kuvattuna ohjelma, joka
hoitaa laitteistoon liittyviä asioita, kuten sarjaportin käyttö, kiintolevyjen
hallinta ja muistin jakaminen. Se vastaa myös ohjelmien käynnistämisestä.
Linux on sinällään pelkkä ydin, mutta puhekielessä sanotaan usein Linux, kun
tarkoitetaan GNU/Linux-järjestelmää, joka koostuu Linux-ytimestä ja monista
GNU-ohjelmista.
Linux ilmestyi ensimmäistä kertaa 1991 kirjoittajanaan Linus Torvalds Suomesta. Nykyään useat sadat ihmiset työskentelevät aktiivisti ytimen parissa. Linus koordinoi kehitystä ja päättää myös siitä, mitä sisällytetään ytimeen ja mitä jätetään pois.
Debian-filosofian ja -metodologian yhdistäminen GNU-työkalujen ja Linux-ytimen kera on johtanut tähän ainutlaatuiseen ohjelmistojakeluun, joka tunnetaan nimellä Debian GNU/Linux. Jakelu on muodostettu suuresta joukosta ohjelmistopaketteja. Jokainen paketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista, ohjeistoista ja säätötiedoista. Jokaisella paketilla on ylläpitäjä, joka vastaa kyseisestä paketista. Jokainen paketti testataan sen varmistamiseksi, että se toimii muiden jakelun pakettien kanssa. Tästä kaikesta johtuu, että Debian GNU/Linux on korkealaatuinen, vakaa ja skaalattava jakelu, jonka voi helposti säätää toimimaan pienenä palomuuripurkkina, pöytäkoneena, työasemana tai suorituskykyisenä asiakas-/palvelin-/rinnakkaiskoneena käytettäväksi Internetissä tai paikallisverkossa.
Debianin eniten muista GNU/Linux-jakeluista erottaa sen
paketinhallintajärjestelmä; dpkg-, dselect- ja
apt-ohjelmien pakka. Nämä työkalut antavat Debian-järjestelmän
ylläpitäjälle sen osana olevien pakettien täyden hallinnan mukaan lukien koko
jakelun automaattipäivityksen tai niiden pakkausten määrittäminen, joita ei
tule päivittää. On jopa mahdollista kertoa paketinhallintajärjestelmälle itse
käännetyistä ohjelmistoista ja niiden tekemistä riippuvuuksista.
Suojatakseen järjestelmäänne troijalaisilta tai muilta pahantahtoisilta ohjelmilta Debian tarkistaa pakettien olevan peräisin oikeilta Debian-ylläpitäjiltä. Debian-paketoijat pitävät myös tarkasti huolta pakettien tietoturvasäädöistä. Jos toimitetuissa paketeissa ilmaantuu turvaongelmia, korjaukset ovat yleensä saatavilla nopeasti. Jos vain päivittää järjestelmäänsä säännöllisin väliajoin, saa samalla ladattua ja asennettua myös turvakorjauksia.
Ensisijaisin ja paras tapa saada tukea Debian GNU/Linux -järjestelmälle sekä
keskustella kehittäjien kanssa on Debianin ylläpitämien 80+ postilistan kautta.
Tilataksenne jonkin Debian-postilistoista on hyvä jatkaa tilaussivulle.
Debian GNU/Hurd on Debian GNU -järjestelmä, joka käyttää Hurd-ydintä.
Monoliittisen Linux-ytimen sijaan Hurd-ydin on hituydin, joka perustuu
MACH-ytimeen. Nykytilassaan sitä kehitetään edelleen, vaikka perusta jo
toimiikin ja lähes täysin toimintakykyinen. Lyhyesti sanottuna
Hurd-järjestelmää voi käyttää kuten Debian GNU/Linux -järjestelmää;
järjestelmällä on vain toinen ydinhallinta. Jos olette kiinnostunut ja
haluatte oppia lisää Debian GNU/Hurdista, katsokaa sivua Debian GNU/Hurd ports pages
ja postituslistaa debian-hurd@lists.debian.org.
Tätä dokumenttia muutetaan jatkuvasti. Varmistukaa siitä, että tutkitte
Debian 2.2
-sivuilta 2.2-version viimeisimmät tiedot. Tämän asennusmanuaalin
päivitetyt versiot ovat saatavissa paikassa Official Install Manual
pages.
Tämän oppaan tarkoituksena on toimia ohjekirjana Debianin ensikäyttäjille. Lukijalta ei edellytetä erityisosaamista. Lukijan kuitenkin oletetaan tuntevan laitteistonsa toiminta pääpiirteissään.
Konkarikäyttäjät löytänevät myös kiinnostavaa viitetietoa tästä kirjoitelmasta, vähimmäisasennuksen koosta, Debianin asennusohjelman tukemista laitekokoonpanoista tai vastaavista asioista. Kehotamme konkareita siirtymään suoraan kappaleiden välillä.
Tämä opas on kirjoitettu luettavaksi järjestyksessä, lukija ohjataan näin asennuksen alusta loppuun. Seuraavassa on tarvittavat asennusvaiheet ja kutakin vastaavat tämän oppaan kohdat.
dbootstrap-ohjelman käyttö
järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7 alkaen kohdasta Johdatus
dbootstrap:iin, Kohta 7.1 kohtaan ``Tee verkkoasetukset'',
Kohta 7.11.
dselect tai
apt-get avulla luvun Asennuksen loppuun
saattaminen, Kohta 7.22 mukaisesti.
Kun olette kerran saanut asennettua järjestelmän, lukekaa kappale Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi, Luku 8. Luvussa selvitetääm, mistä löytää enemmän tietoa Unixista ja Debianista sekä miten käyttöjärjestelmän ydin korvataan uudella. Siinä tapauksessa, että haluatte rakentaa oman asennusohjelman lähdekoodeista, tutustukaa kohtaan Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä, Luku 9.
Lopuksi tietoja tästä oppaasta ja sen kehittämiseen osallistumisesta on kohdassa Administrivia, Luku 10.
Tämä kirjoitelma on alustava Debian-asennusmanuaalin esiversion käännös. Sen tiedetään olevan epätäydellinen, ja se luultavasti sisältää virheitä, rikkoo kielioppia, jne. Jos näette tekstin "FIXME" tai "TODO", voitte olla varma siitä, että tiedämme jo sen kappaleen olevan epätäydellinen. Kuluttaja varokoon. Kaikki apu, ehdotukset ja erityisesti korjaukset otetaan mielellään vastaan.
Erityisesti tämän kirjoitelman versiot, jotka eivät koske x86:ta, ovat epätäydellisiä, epätarkkoja ja testaamattomia. Apua tarvitaan!
Tämän dokumentin työversiot voi löytää osoitteesta http://www.debian.org/releases/2.2/m68k/install.
Siellä on eri laitteistoalustojen alihakemistot tälle dokumentille.
source-hakemisto sisältää dokumentin SGML-lähdetekstit, joka on
oikea alue korjausten tekemistä varten. Huomatkaa, että tämä alue rakennetaan
uudelleen kerran päivässä boot-floppies -hakemiston CVS-alueesta.
Olette varmaankin lukenut lisenssit eli käyttöluvat, jotka tulevat useimpien kaupallisten ohjelmistojen ohessa — niiden mukaan voitte käyttää ohjelmasta vain yhtä kopiota yhdessä tietokoneessa. Debian GNU/Linux -järjestelmä ei vaadi tätä. Kannustamme teitä laittamaan Debianin jokaiseen koulunne tai työpaikkanne tietokoneeseen. Lainatkaa sitä ystävillenne, ja auttakaa heitä asentamaan se tietokoneisiinsa. Voitte jopa tehdä siitä tuhansia kopiota ja myydä ne — tietyin rajoituksin. Tämä kaikki on mahdollista, koska Debian perustuu vapaaohjelmiin.
Vapaaohjelma ei ole välttämättä tekijänoikeutta vailla. Se ei myöskään tarkoita, että ostamaanne CD-levyä, jolla nämä ohjelmat ovat, jaeltaisiin ilmaiseksi. Ohjelman vapaus tarkoittaa osin sitä, että yksittäisten ohjelmien lisenssit eivät vaadi teiltä erillistä maksua ohjelmien jälleenjakelun tai käytön erioikeudesta. Se tarkoittaa myös, että kuka tahansa saa täydentää, sovittaa tai muuttaa näitä ohjelmia ja jakaa työnsä hedelmiä yhtä lailla.[1]
Monet järjestelmämme ohjelmista on saatavilla GNU-yleiskäyttöluvan eli General Public Licensen (GPL) mukaisina. GPL edellyttää, että ohjelman lähdekoodi on saatavilla, aina kun ohjelman kopioita jaellaan. Tämä varmistaa sen, että teillä, arvoisalla käyttäjällä, on mahdollisuus muuttaa ohjelmia. Siispä tarjoamme kaikkiin Debian-järjestelmän[2] ohjelmiin lähdekoodin. Muitakin tekijänoikeus- ja ohjelmistolisenssimuotoja on käytetty Debianissa tarjolla olevissa ohjelmissa. Tarvittaessa löydätte kunkin ohjelman tekijänoikeus- ja käyttöoikeustiedot tiedostosta /usr/doc/pakettinimi/copyright heti järjestelmänne asennuksen jälkeen.
Lisätietoja käyttöluvista ja siitä, mikä on riittävän vapaata Debianin
pääjakeluun pääsyyn, saa julistuksesta Debian Free Software
Guidelines.
Kaikkein tärkein lakeja koskeva tieto on se, että näihin ohjelmiin ei liity mitään takuita. Ohjelmat luoneet ohjelmoijat ovat tehneet tekonsa koko yhteisön hyväksi. Mitään takuita ei ole annettu ohjelmien käyttökelpoisuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Koska nämä ohjelmat ovat vapaita, teillä on kuitenkin mahdollisuus muunnella tarvittaessa ohjelmia tarpeidenne mukaisiksi — sekä nauttia muiden tällä tavoin ohjelmiin jo tekemistä laajennuksista.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org